Terveisiä Tukholmasta – Kansainvälisen verotuksen tuoreimmat kuulumiset

Terveisiä Tukholmasta – Kansainvälisen verotuksen tuoreimmat kuulumiset

Vuokko Väisänen
Kirjoittaja:
insight featured image
Verotiimimme Nordic Baltic maista kokoontuivat Tukholmaan keskustelemaan kansainvälisen verotuksen ajankohtaisista aiheista. Pääosassa tällä kertaa oli globaali minimivero (Pilari 2), johon saimme kattavan johdatuksen. Mikäli aihe on sinulle vielä vieras, kiteytimme alle yhteenvedon siitä, mistä minimiverossa on kyse ja miltä minimiveron käyttöönotto tällä hetkellä asiantuntijoidemme silmin näyttää.
Contents

Kansainvälisen verotuksen tuoreimmat kuulumiset 1

 

Globaali minimivero

Minimivero koskee suuryrityksiä (liikevaihto >750meur) ja sääntelyn tavoitteena on, että isot konsernit maksavat voitoistaan veroa vähintään 15 %. Kaikki voivat varmasti yhtyä siihen, että minimiveroon liittyvä sääntely on kaikkinensa hyvin monimutkaista ja teknistä.

Käytännössä minimiverosääntelyn voi tiivistää seuraavaan viiteen vaiheeseen: 

1)     Onko yritys minimiverosääntelyn piirissä?

2-3) Mikäli yritys on minimiverosääntelyn piirissä, seuraavana vaiheena on määrittää eri lainkäyttöalueella sijaitsevien yksikköjen oikaistu tulos/tappio sekä vastaavat verot (allokointi)

4) Minimiverosääntelyn mukaisen veroasteen laskeminen

5) Mahdollisen täydennysveron maksaminen ja siihen liittyvät raportointivelvollisuudet

Pääsimme myös kuulemaan UK:n kollegoiden ensivaiheen kokemuksia minimiverosäännösten soveltamisesta. Mieleen jäi ennen kaikkea se, että minimiverovelvoitteiden implementoiminen on sääntelyn piiriin kuuluvissa yrityksissä kaikkinensa hyvin haastava prosessi, joka vaatii asiantuntemusta monelta eri alalta ja yksiköstä. Implementoinnin onnistumisen kannalta etenkin yrityksen sisäisen siirtohinnoittelun tarkkuutta ja ajantasaisuutta korostettiin.

Opimme myös, että ns. olettamasäännösten (Safe Harbour test) soveltaminen voi monestikin johtaa yllättäviin lopputuloksiin. Haasteena nähtiin muun muassa sääntelyn hidas voimaansaattaminen varsinkin suurilla lainkäyttöalueilla. Alustavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että varsinaisen täydennysveron määrä jää varsin maltilliseksi etenkin suhteutettuna yrityksille sääntelystä aiheutuvan hallinnollisen kustannuksen määrään. 

Uutta sääntelyä EU:sta

Keskustelimme myös Euroopan komission HOT-direktiiviehdotuksesta (Head Office Tax System), joka mahdollisesti yksinkertaistaisi sellaisten yhtiöiden raportointivelvollisuuksia, jotka operoivat EU-alueella kiinteiden toimipaikkojen kautta. Järjestely olisi tarkoitettu nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille. Parhaimmillaan se madaltaisi hallinnollisia kustannuksia ja voisi yksinkertaistaa kansainvälisen liiketoiminnan harjoittamista tarjoamalla mahdollisuuden veroilmoittamiseen pääliikkeen sijaintimaan kautta.

Lisäksi kävimme keskustelua muun muassa seuraavista komission direktiiviehdotuksista:

  • DEBRA (oman pääoman ehtoisen rahoituksen aseman parantaminen suhteessa vieraaseen pääomaan)
  • SAFE (verosuunnittelua ja -neuvontaa tarjoavien toimijoiden valvonnan kiristäminen) 
  • BEFIT (yritysverojärjestelmän harmonisoinnin kehittäminen EU-jäsenvaltioissa) 

Oletko jo kuullut näistä?

Harjoittaako yrityksesi kansainvälistä liiketoimintaa tai suunnitteletteko laajentamista ulkomaille? Grant Thorntonilla teemme sujuvasti yhteistyötä eri maiden välillä ja meillä on yli 150 veroasiantuntijaa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Etsimme jokaiselle asiakkaalle aina heidän tarpeisiinsa parhaiten sopivan tiimin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ota yhteyttä  niin kerromme lisää!