Ajankohtaista

Vuoden 2026 alussa voimaan tulevat veromuutokset vaikuttavat avainhenkilöiden verotukseen, yritysten osakevaihtojen rakenteisiin sekä lisäkauppahintojen käsittelyyn. Uudistukset keventävät avainhenkilöiden lähdeveroa ja laajentavat sen soveltamista, mutta samalla tiukentavat osakevaihtojen verosääntöjä estääkseen keinotekoisen osinkoverotuksen minimoinnin. Lisäksi lisäkauppahinnan verotus selkeytyy ja hallinnollinen taakka kevenee. Lue, mitä muutokset tarkoittavat yrityksille ja asiantuntijoille käytännössä.

Vuodesta 2026 alkaen suuria kotimaisia ja monikansallisia konserneja koskee OECD:n Pilar 2 -malliin perustuva vähimmäisverotus, jonka tavoitteena on varmistaa vähintään 15 prosentin efektiivinen verotaso maailmanlaajuisesti. Blogi avaa, ketä säännöt koskevat, miten täydennysvero määräytyy ja mitä ilmoitus- ja raportointivelvoitteita konserneilla on Suomessa. Lisäksi käsitellään siirtymäsäännöksiä, olettamasääntöä sekä kotimaisten konsernien erityisiä poikkeuksia vuosille 2024–2028.

Kansainvälistyminen: Kolme keskeistä haastetta ja miten ne ratkaistaan

Verotiimimme Nordic Baltic maista kokoontuivat viime viikolla Tukholmaan keskustelemaan kansainvälisen verotuksen ajankohtaisista aiheista. Pääosassa tällä kertaa oli globaali minimivero (Pilari 2), johon saimme kattavan johdatuksen. Mikäli aihe on sinulle vielä vieras, kiteytimme alle yhteenvedon siitä, mistä minimiverossa on kyse ja miltä minimiveron käyttöönotto tällä hetkellä asiantuntijoidemme silmin näyttää.

Maastapoistumisvero tulee – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Taloudellinen työnantaja verotuksessa – Valmistaudu tulevaan lakiin

Suomen hallitus päätti huhtikuussa 2021 puoliväliriihessäään aloittaa selvitystyön Viron veromallin tyyppisestä kahden yhteisöverokannan mukaisesta veromallista. Selvitystyön kohteena on puoliväliriihen linjauksen 29.4.2021 mukaisesti yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutos, jossa yhteisöverokannat eriytettäisiin yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä.

Sivuliikkeiden verotuksen osalta on keskeistä ymmärtää, miten verotusoikeus jakautuu pääliikkeen sijaintivaltion ja sivuliikkeen sijaintivaltion välillä. Tähän kytkeytyvät yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, verosopimukset sekä kaksinkertaisen verotuksen poistaminen.

Päättyvällä vuosikymmenellä OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa ehkäisevä BEPS-hanke on vaikuttanut merkittävästi erityisesti kansainväliseen yritysverotukseen.

Välillinen verotus kasvattaa merkitystään maailmanlaajuisesti. Samalla välillinen verotus kehittyy yhä monimutkaisemmaksi sekä laajentaa soveltamisalaansa ja kansainvälistä ulottuvuuttaan etenkin digitaalisten palvelujen ja verkkokaupan osalta. Miten yritysten tulisi vastata välillisen verotuksen kehitykseen sekä kansainvälisiin välillisiin veroihin liittyviin epävarmuustekijöihin?