Maastapoistumisvero tulee – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Mikä ihmeen maastapoistumisvero?

Lain tarkoituksena olisi, että Suomelle syntyisi oikeus verottaa maasta muuttavia henkilöitä laskennallisen luovutusvoiton perusteella huolimatta siitä realisoiko henkilö tosiasiallisesti omaisuutta. Laskennallinen luovutusvoitto saataisiin vähentämällä arvonnousuveron alaisen omaisuuden Suomesta pois muuttoa edeltävän päivän käyvästä arvosta omaisuuden hankintameno. Arvonnousutuloa ei kuitenkaan syntyisi, jos realisointi tapahtuisi vasta kahdeksantena verovuonna muuttovuoden jälkeen tai myöhemmin. Arvonnousutulo käsiteltäisiin pääomatulona ja siihen sovellettaisiin pääomatulon tuloveroprosentteja. 

Ketä maastapoistumisvero koskee?

Maastapoistumisvero tulisi sovellettavaksi, kun luonnollisen henkilön kotipaikka muuttuisi siten, että hänestä tulisi rajoitetusti verovelvollinen Suomessa tai verosopimuksen mukaiseksi asuinvaltioksi tulisi jokin muu maa kuin Suomi. Maastapoistumisvero koskisi kaikkia luonnollisia henkilöitä, jotka ovat olleet Suomessa yleisesti verovelvollisia ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuvia vähintään neljä vuotta yhdessä tai useammassa jaksossa muuttoa edeltäneen kymmenen vuoden aikana. Näin ollen, vero koskisi myös muita kuin Suomen kansalaisia, jos edellä mainittu ehto Suomessa asumista täyttyy. Tämä tulee väistämättä heikentämään Suomen kilpailukykyä huippuosaajia houkutellessa.

Esityksen tämänhetkisen sanamuodon mukaan saattaisi olla mahdollista, että Suomelle syntyisi verotusoikeus myös vuosikymmenien aikana ulkomailla tapahtuneeseen arvonnousuun, jos henkilö tämän jälkeen muuttaa Suomeen yli neljän vuoden ajaksi ja realisoi omaisuuttaan kahdeksan vuoden kuluessa palattuaan ulkomailla.

Mitä omaisuutta siten verotetaan?

Veronalainen omaisuus sisältäisi kattavasti suoraan ja välillisesti omistetun kotimaisen ja ulkomaisen omaisuuden. Ulkopuolelle rajattaisiin kuitenkin kiinteistöt ja yhtiöiden osakkeet, joiden omaisuudesta yli 50% muodostuu yhdestä tai useammasta kiinteistöstä eli käytännössä asunto-osakeyhtiöiden osakkeet.

Maastapoistumisvero tulisi sovellettavaksi, mikäli verotettavan omaisuuden käypäarvo olisi vähintään 500.000 euroa ja laskennallinen luovutusvoitto vähintään 100.000 euroa. Vero määrättäisiin laskennallisen luovutusvoiton 100.000 euron ylittävältä osalta.

Erityisesti start-up yrittäjät ovat esittäneet huolensa koskien arvonmäärityskysymyksiä ja sitä, että eri maiden arvonmäärityskäytännöt voivat johtaa erilaisiin lopputuloksiin, joka tulee vuorostaan johtamaan pitkiin prosesseihin kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Start-up yrittäjät jakavat myös yleisen huolen siitä, millaisena Suomi esiintyy kansainvälisille huippuosaajille ja miten houkuttelemisensa Suomeen tulee jatkossa olemaan todennäköisesti entistä haastavampaa.

Milloin vero maksettaisiin?

Arvonnousutulo katsottaisiin muuttoa edeltävän päivän verovuoden tuloksi. Olisi kuitenkin mahdollista vaatia, että arvonnousutulo luettaisiin sen vuoden tuloksi, jolloin omaisuus luovutetaan vastikkeellisesti tai lahjana. Mikäli verovelvollinen vaatisi verotuksen lykkäämistä, häneltä voitaisiin vaatia vakuutta, jos hän muuttaa muuhun kuin EU tai ETA valtioon.

Arvonnousutuloa voitaisiin myös oikaista tosiseikkojen perusteella tietyin edellytyksin, jos todellinen luovutushinta on alhaisempi kuin arvonousuverotuksessa huomioitu käypäarvo tai omistettuun omaisuuteen tulisi sovellettavaksi korkeampi hankintameno-olettama. Myös mikäli henkilö muuttaisi takaisin Suomeen viiden vuoden kuluessa ulkomaille muutosta, maastopoistumisveroa ei sovellettaisi, jos arvonnousuverotuksen alaista omaisuutta ei ole luovutettu.

Mitä seuraavaksi?

Esitysluonnoksen lausuntokierros kestää 12.9.2022 saakka. On hyvin todennäköistä, että esitys tulee kohtaamaan voimakasta vastustusta lausuntokierrokselta ja huoli Suomen kilpailukyvystä, kiinnostavuudesta muutto- ja sijoituskohteena sekä ulkomaisen työvoiman saatavuudesta tulee jälleen nousemaan esille. Ottaen huomioon, että arvioitu verokertymä on vain joitain kymmeniä miljoonia vuodessa, ja ettei edes valtionvarainministeriön vuonna 2020 valmistunut selvitys lain vaikutuksista puoltanut lain käyttöönottoa, on perusteltua pohtia, onko kyseisen hankkeen edistäminen tarkoituksenmukaista. Lausuntokierroksen jälkeen näemme, eteneekö kyseinen hanke mutta jo nyt on selvää, että sen edistäminen vaikuttaa jo nyt Suomen houkuttelevuuteen ja tämän todelliset vaikutukset näemme vasta tulevaisuudessa.