Tietotyössä, kuten taloushallinnon tehtävissä, monet yritykset hyödyntävät jo täysillä ohjelmistorobotiikkaa ja harvalukuiset edelläkävijät jo myös tekoälyä. Viimeiset parikymmentä vuotta tieto- ja taloushallinnon työtä on viety ulkomaille lähinnä kustannussäästöjen perässä. Usein nämä projektit ovat kuitenkin tuottaneet pettymyksen. Digitalisaation myötä ulkoistusvirran suunta on kääntymässä – miten me voimme käyttää tilaisuuden hyväksemme?
Toimme Efimassa vuonna 2015 vahvasti esille sen, että Suomesta voisi tulla taloushallintopalveluiden uusi Intia. Prosessiulkoistukset halvan työvoiman maihin eivät ole onnistuneet odotusten mukaisesti. Edullisen työvoiman merkitys vähenee, kun automaation avulla aiemmin ulkomaille siirretyt tehtävät voidaan tehdä sekä tehokkaammin että paremmin kotimaassa. Tämä luo lisää työpaikkoja digitalouden ympärille, mistä Suomi digitalisaation edelläkävijämaana voi luoda itselleen tärkeän kilpailuedun.
Siirtoja halvan työvoiman maista takaisin kotiin on jo tapahtunut. Esimerkiksi konsulttiyritys Pöyry siirsi hiljattain taloushallinnon palvelukeskuksensa takaisin Suomeen. Samoin Caruna toi taloushallintonsa takaisin Suomeen irtaantuessaan Fortumista. Yrityksissä on alettu herätä siihen, ettei työn vieminen ulkomaille olekaan useimmiten edes se kustannustehokkain ratkaisu. Nyt nousukaudella yritysten tulisi viimeistään paeta säästökulttuurinsa kahleista ja panostaa kasvun mahdollistaviin tekijöihin. Tässä pitkälle automatisoitu ja tehokas taloushallinto on avainasemassa.
Näen, että tulevaisuudessa suomalaisyritysten palvelukeskusten virta takaisin kotiin vain kasvaa. Ja miksei Suomi voisi tehokkaan automaation ja osaavan työvoiman avulla nousta seuraavaksi ulkoistuksen mahtimaaksi?
Tampereella on nyt mahdollisuus olla voittaja. Kaupungissa yhdistyvät korkeatasoinen koulutus, hyvä työvoiman saatavuus sekä keskeinen sijainti – ja onhan Tampere valittu Suomen parhaaksi asuinpaikaksikin. Tampere onkin jo kovaa vauhtia matkalla Suomen talouspääkaupungiksi: kaupunkiin on muodostunut vahva taloushallinnon keskittymä, sillä mm. UPM, Metso ja Kesko ovat sijoittaneet suuret taloushallinnon palvelukeskuksensa kaupunkiin. Lisäksi useat taloushallinnon palveluyritykset ovat keskittäneet toimintoja kaupungiin.
Taloushallinnon tulevaisuus Tampereella näyttää hyvältä. Alueen tietopääoma – alueelle keskittynyt tieto, osaaminen ja kehityksen mahdollistavat verkostot – jatkaa kasvuaan, mikä puolestaan tekee kaupungista entistä houkuttelevamman niin yrityksille kuin asukkaille. Näin itseään ruokkiva hyvän kiertokulku on valmis. Suomella, ja etenkin Tampereella, on kaikki edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa digitaalisen talouspalvelun veturina. Olemmeko valmiita ottamaan tämän askeleen eteenpäin?
Blogin kirjoittaja Tero Salminen oli puhumassa Grant Thorntonin Syysseminaarissa 2017 – Tulevaisuus alkaa jo tänään – Tampere-talolla 23.11.2017. Muita puhujia seminaarissa olivat Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sekä Kemira Oyj:n Niina Ratsula.
Tero Salminen, toimitusjohtaja, Efima Oy
Tero on yksi Efiman neljästä perustajasta ja pitkän linjan taloushallinnon ja liiketoimintaprosessien kehittäjä. Taloushallinnon saralla hän haluaa edistää tarkoituksenmukaisuutta, parhaiden työkalujen hyödyntämistä ja hyvää palvelua. Näitä hän käsittelee myös ensi keväällä julkaistavassa uudessa kirjassaan ”Älykäs taloushallinto”.
