Ajankohtaista

Suomen hallitus päätti huhtikuussa 2021 puoliväliriihessäään aloittaa selvitystyön Viron veromallin tyyppisestä kahden yhteisöverokannan mukaisesta veromallista. Selvitystyön kohteena on puoliväliriihen linjauksen 29.4.2021 mukaisesti yhteisö- ja osinkoverotuksen rakennemuutos, jossa yhteisöverokannat eriytettäisiin yhtiöön jätetyn voiton ja yhtiöstä ulosmaksetun voiton osalta vuoden 2022 toukokuun loppuun mennessä.

Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan järjestelyä, jossa yritystoiminta siirretään sitä jatkavalle, joko perheenjäsenelle tai ulkopuoliselle taholle. Tähän liittyy usein erilaisia verotuksellisia näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon kokonaisuutta suunniteltaessa.

Veroilmoituksen laatimisen yhteydessä on vielä mahdollisuus tehdä verosuunnittelua päättyneeltä tilikaudelta sekä vähentää mahdollisia verotukseen liittyviä riskejä. Veroilmoituspalvelumme sisältävät veroilmoituksen laatimisen, toimittamisen verotoimistoon sekä tarvittaessa veroilmoituksen täydentämisen esim. veroviranomaisten pyynnöstä ja muun yhteydenpidon veroviranomaisiin. Huolehdimme, että veroilmoituksenne jätetään ajoissa.

Sivuliikkeiden verotuksen osalta on keskeistä ymmärtää, miten verotusoikeus jakautuu pääliikkeen sijaintivaltion ja sivuliikkeen sijaintivaltion välillä. Tähän kytkeytyvät yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus, verosopimukset sekä kaksinkertaisen verotuksen poistaminen.

Sulautumisella eli fuusiolla tarkoitetaan yritysjärjestelykeinoa, jossa sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyvät vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisen pyrkimyksenä on yksinkertaistaa konsernirakennetta sekä tehostaa organisaation toimintoja. Sulautumista tapahtuu usein yrityskauppojen yhteydessä sekä niiden loppuun saattamisvaiheessa.

Keväällä 2020 suomeenkin rantautui globaaliksi pandemiaksi levinnyt Covid-19, eli kansankielellä koronavirus. Koronan vaikutukset Suomen talouselämään ja erityisesti yrityksien ja yrittäjien toimintaan olivat ja ovat edelleen varsin laajamittaisia ja usealla toimialalla myös kauaskantoisia.

Arvonlisäverotus päivittäisenä kysymyksenä ei ole menettänyt merkitystään koronapandemian aikana, vaikkakin koronalla on vaikutuksensa myös arvonlisäverotukseen ja arvonlisäverotuksen ajankohtaisiin kysymyksiin.

Yhtiön kassassa nyt oleva raha on hyvinkin tärkeä asia, joka voi varsinkin vuoden 2020 jokseenkin poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi olla yhtiön toiminnan kannalta erittäin tärkeää. Vaikka laki (Laki koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020-2023, 1572/2019) korotetuista poistoista on annettu jo vuoden 2019 puolella, jolloin koronaa ei pidetty vielä ainakaan laajasti liiketoiminnan kannalta merkittävänä riskinä, osuu mahdollisuus verojen maksun myöhentämisestä yritysten kannalta hyvään aikaan.

Nykyinen EU:n arvonlisäverojärjestelmä on alun perin tarkoitettu väliaikaiseksi järjestelmäksi ja Euroopan komission toimintasuunnitelman mukaisesti on tarkoitus edetä kohti lopullista arvonlisäverojärjestelmää. Vuoden 2020 alussa tuli voimaan jo ensimmäisiä EU-tavarakauppaa koskevia muutoksia, joista merkittävin lienee ns. toimitusvarastoihin liittyvien säännösten yhdenmukaistaminen EU:ssa. Lisää muutoksia on tulevina vuosina luvassa. Näiden EU-tasolla tapahtuvien muutosten lisäksi Suomen Verohallinto suunnittelee ja valmistelee merkittäviä muutoksia ja uudistuksia arvonlisäveron ilmoittamiseen ja raportointiin – tässä artikkelissa kerromme tarkemmin mitä, miksi ja milloin.

Henkilökuntaedut ovat työnantajan henkilöstölleen järjestämiä etuja, jotka annetaan työsuhteen perusteella, mutta jotka eivät ole korvausta tehdystä työstä. Työnantajan kannalta henkilökuntaetujen tarjoamisen tarkoituksena on tyypillisesti kehittää positiivista työnantajakuvaa sekä edistää työskentelyä sekä ylläpitää ja kehittää työntekijöiden hyvää työkykyä ja -motivaatiota.

Yhteisöjen veroilmoituksille myönnetään lisäaikaa

Koronaviruspandemian takia tällä hetkellä ovat käynnissä poikkeukselliset ajat ja se herättää yrityksissä monenlaisia kysymyksiä. Webinaarisarjassamme käymme läpi ajankohtaisia, juuri nyt puhuttavia aiheita.

Päättyvällä vuosikymmenellä OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoa ehkäisevä BEPS-hanke on vaikuttanut merkittävästi erityisesti kansainväliseen yritysverotukseen.

Verojärjestelmässämme veronalaisen tulon määrä lasketaan erikseen tulolähteittäin, joka tarkoittaa, että tulot ja menot tulee ennen laskentaa kohdistaa kolmeen mahdolliseen tulolähteeseen, jotka määräytyvät EVL:n (elinkeinoverolaki), MVL:n (maatalousverolaki) sekä TVL:n (tuloverolaki) soveltamisalojen perusteella.

Arvonlisävero on liiketoimikohtainen vero ja arvonlisäverotukseen liittyvä problematiikka vaihtelee hieman toimialoittain

Vaiherikas matka Suomen pakkausalan pioneeriksi vaatii varmaa kumppania.