Henkilökuntaedut ja niiden verotus

Henkilöstöedut ovat työnantajan henkilöstölleen järjestämiä etuja, jotka annetaan työsuhteen perusteella, mutta jotka eivät ole korvausta tehdystä työstä. Työnantajan kannalta henkilöstöetujen tarjoamisen tarkoituksena on tyypillisesti kehittää positiivista työnantajakuvaa sekä edistää työskentelyä sekä ylläpitää ja kehittää työntekijöiden hyvää työkykyä ja -motivaatiota.

Kokonaan verovapaita henkilöstöetuja työnantajan tulee tarjota tasapuolisesti kaikille työntekijöille riippumatta heidän asemastaan tai työskentelyn tuloksista. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus päättää itse, käyttääkö hän tarjottua henkilöstöetua. Henkilöstöedut eivät tavanomaisesti ole muodostuneet osaksi työsuhteen ehtoja ja siksi työnantajalla on oikeus päättää siitä, millaisia henkilöstöetuja henkilöstölle kulloinkin tarjotaan. Etu ei voi koskaan olla korvausta tehdystä työstä eli henkilöstöedun antamisella ei voi miltään osin korvata palkanmaksua.

Työntekijän kannalta työnantajalta saatu henkilöstöetu voi olla joko kokonaan tai osittain verovapaa etu.

Työnantajan henkilöstölleen kollektiivisesti antamien henkilöstöetujen verovapaudesta säädetään tuloverolaissa. Veronalaiseksi tuloksi ei katsota koko henkilökunnan saamaa tavanomaista ja kohtuullista:

• etua työnantajan järjestämästä terveydenhuollosta;
• henkilökunta-alennusta työnantajan tuottamista tai kaupan pitämistä tavaroista tai palveluksista;
• merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena;
• etua työnantajan järjestämästä virkistys- tai harrastustoiminnasta;
• etua työnantajan järjestämästä yhteiskuljetuksesta asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla.

Edellytykset verovapaan henkilöstöedun muodostumiseen

Kollektiivisten henkilökuntaetujen verovapauden edellytyksenä on, että etu on koko henkilökunnan käytettävissä. Etu voi olla kollektiivinen kolmessa eri tilanteessa:

• etu on koko työnantajan palveluksessa olevan henkilökunnan käytettävissä,
• etu on kaikkien työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien käytettävissä, tai
• etu on yhteisesti sekä koko työnantajan palveluksessa olevan henkilökunnan, että kaikkien työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien käytettävissä.

Kollektiivisten henkilöstöetujen verovapauden edellytyksenä on lisäksi, että edut ovat sekä laadultaan että arvoltaan tavanomaisia ja kohtuullisia, jota arvioidaan tapauskohtaisesti annettavasta edusta riippuen.

Kollektiivisten henkilöstöetujen lisäksi tuloverolaissa säädetään myös sellaisten henkilöstöetujen verovapaudesta, jotka ovat myös työntekijälle yksilöllisesti annettuina verovapaita. Säännösten mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota seuraavia yksilöllisiä etuja:

• Toimialalla tavanomainen ja kohtuullinen etu, jonka liikenteenharjoittajan palveluksessa tai tämän palveluksesta eläkkeellä oleva saa työnantajalta matkaan oikeuttavana vapaa- tai alennuslippuna.
• Työnantajan tilapäisesti järjestämä sairaan lapsen hoito ajalta, jona työntekijällä olisi oikeus hoitovapaaseen täysin palkkaeduin.
• Työntekijän työkäyttöä varten järjestetyn tietoliikenneyhteyden yksityiskäyttö.

Edellä mainittujen henkilöstöetujen lisäksi verotus- ja oikeuskäytännössä on katsottu verovapaiksi vähäisiksi eduiksi mm. mahdollisuus pysäköidä auto työnantajan tiloihin sekä käyttää auton lämmitykseen työnantajan kustantamaa sähköä työpaikalla. Sähköauton lataamisesta työpaikalla sen sijaan muodostuu veronalainen luontoisetu työntekijälle. Myös erilaisissa kanta-asiakasohjelmissa työn vuoksi matkustaville tarjottavat tavanomaiset tasoedut, joihin ei käytetä kertyneitä bonuspisteitä, ovat verovapaita etuja, vaikka ne olisi saatu työmatkoilla saaduilla bonuspisteillä.

Edellä mainittujen kollektiivisten, sekä yksilöllisten henkilöstöetujen lisäksi kokonaan tai osittain verovapaita henkilstöetuihin joiltakin osin rinnastettavia etuisuuksia voi työsuhteen perusteella syntyä esimerkiksi, työnantajalta saadun työsuhdematkalipun, työnantajan kustantaman koulutuksen, työnantajan maksamien muuttokustannusten, henkilöstörahastosta saadun tulon, työsuhteeseen perustuvan osakeannin ja työsuhdeoptiojärjestelyn, työnantajan maksaman vakuutusmaksun tai työnantajalta saadun lainan korkoedun muodossa. Kaikkia tässä kappaleessa mainittuja etuja koskevat myös omat erityissääntelynsä.

Miten henkilöstöetu eroaa luontoisedusta?

Henkilöstöedut ja luontoisedut ovat verotuksen näkökulmasta eri asioita. Luontoisedulla tarkoitetaan työnantajalta muuna kuin rahana työstä saatavaa korvausta. Luontoisedut ovat tavanomaisesti osa työsuhteen ehtoja. Luontoisedusta voidaan sopia kunkin työntekijän kanssa yksilöllisesti ja luontoisetu on saajalleen veronalaista ansiotuloa.

Blogitekstin on kirjoittanut Tax partner Juha-Matti Luojus. Juha-Matilla on pitkäaikainen asiantuntemus verotukseen liittyvissä asioissa. Hän on hoitanut yritys- ja henkilöverotukseen liittyviä ennakkoratkaisuhakemuksia sekä verovalituksia, laatinut verovastineita sekä hoitanut sukupolvenvaihdoksia ja toteuttanut erilaisia yritysjärjestelyitä. Grant Thorntonilla hän on työskennellyt veroasiantuntijana vuodesta 2015.

Tutustu veropalveluihimme -->