Blogi

Ajankohtaisia sääntelymuutoksia: väärinkäytöksistä ilmoittavien suojelu

Heidi Jääskeläinen Heidi Jääskeläinen

Joulukuusta 2021 lähtien astuu voimaan EU:n niin sanottu whistleblower-direktiivi. Sääntelyllä pyritään parantamaan väärinkäytöksistä ilmoittajien suojaa esimerkiksi kostotoimenpiteitä kuten irtisanomista vastaan.

Työnantajat velvoitetaan perustamaan sisäinen ilmoituskanava väärinkäytösepäillystä ilmoittamiseen. Itse kanavalle asetetaan myös vaatimuksia esimerkiksi tietojen luottamuksellisuuteen ja jatkotoimenpiteistä tiedottamiseen liittyen.

Tutkimusten mukaan* ilmoituskanavat ovat yleisin tapa, jolla väärinkäytökset tulevat esiin. Toimivat ilmoituskanavat voivat myös edistää toiminnan kehittämistä vastuullisempaan suuntaan.

Tällä hetkellä oikeusministeriön työryhmä arvioi tuleeko kansallinen sääntely olemaan laajempi kuin direktiivin vähimmäistaso. Vaikka odotamme vielä kansallista sääntelyä, ei ole missään nimessä liian aikaista pohtia seuraavia asioita:

  • Kehityskohteiden havaitseminen: Mikä on tämänhetkinen valmius väärinkäytösepäilyjen vastaanottamiseen ja käsittelyyn?
  • Kommunikaatio ja koulutus: Kuinka tiedotetaan henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille raportointikanavasta?
  • Dokumentaatio: Miten voidaan varmistua siitä, että tieto pysyy luottamuksellisena ja turvattuna? Käytetäänkö digitaalisia työkaluja ilmoitusten käsittelyssä?
  • Vastuuhenkilöt: Kuka olisi vastuussa ilmoitusten keräämisestä ja kuka/ketkä tekevät päätökset esimerkiksi jatkotoimista ja seuraamuksista?
  • (Ulkoinen palveluntarjoaja: Käytetäänkö yhteystyökumppania apuna prosessissa?)

*Esimerkiksi ACFE:n Report to the Nations, 2020 global study on occupation fraud and abuse

EU:n oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu (2019/1937)

 Direktiivi koskee muun muassa yli 50 hengen organisaatioita yksityisellä sektorilla sekä kuntia, joissa asuu yli 10 000 asukasta

  • Alle 250 työntekijän organisaatiot saavat 2 vuotta lisäaikaa implementoinnille