Vähimmäisverotus

Suurten konsernien vähimmäisverotus muutos vuodesta 2026 alkaen

insight featured image
Sisällys

Suurten konsernien vähimmäisverotuksesta säädetään OECD:n Pilar 2 -säännöissä. Kyseessä on uusi kansainvälinen vähimmäisveromalli, jonka tarkoituksena on varmistaa vähintään 15 prosentin efektiivinen verotaso suurille monikansallisille ja kotimaisille konserneille maailmanlaajuisesti. Uudistuksen myötä matalasti verotettujen yksiköiden sijaintimaissa veroaste nostetaan 15 prosenttiin täydennysveron avulla.  EU on laittanut Pilar 2 -säännökset täytäntöön direktiivillä (EU) 2022/2523 ja jäsenvaltioiden tuli sisällyttää ne omaan lainsäädäntöönsä vuoden 2023 loppuun mennessä. Käytännössä sääntöjä sovelletaan vuodesta 2024 alkaen.

Siirtymäsäännösten takia ensimmäiset ilmoitukset annetaan 18 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kalenterivuotta noudattavat konsernit antavat näin ollen ensimmäisen kierroksen ilmoitukset kesäkuun 2026 loppuun mennessä.

Vähimmäisverosäännökset koskevat konserniyksiköitä, jotka kuuluvat suureen monikansalliseen konserniin tai suureen kotimaiseen konserniin. Soveltamisalan toinen edellytys on, että ylimmän emoyksikön konsernitilinpäätöksen mukaiset vuotuiset tuotot ylittävät 750 miljoonaa euroa vähintään kahtena neljästä edellisestä tilikaudesta.

Täydennysvero voi tulla verotettavaksi seuraavien kolmen säännön perusteella:

  • Kotimainen täydennysvero (QDMTT, Qualified Domestic Minimum Top-up Tax): vero maksetaan matalasti verotettujen yksiköiden sijaintivaltiossa.
  • Tuloksilukemissääntö (IIR, Income Inclusion Rule): täydennysvero maksetaan emoyksikön sijaintivaltiossa.
  • Aliverotettujen voittojen sääntö (UTPR, Undertaxed Profits Rule): täydennysvero maksetaan muissa konserniyksiköiden sijaintivaltioissa, joissa sääntö on voimassa.

 

Ilmoitusvelvollisuus Suomessa

 Velvoitteet koostuvat kolmesta erillisestä ilmoituksesta:

  • Täydennysveron tietoilmoitus (GIR, GloBE Information Return), joka annetaan tilikausittain.
  • Ilmoitus tietoilmoituksen antajasta (notifikaatio), joka annetaan Suomessa silloin, kun konsernin GIR toimitetaan ulkomaille.
  • Täydennysveroilmoitus, joka annetaan vain silloin, jos suomalaiselle konserniyksikölle syntyy maksettavaa täydennysveroa.

GIR-ilmoituksen voi antaa konsernin ylin emoyksikkö tai nimetty ilmoittava yksikkö konsernin puolesta. Notifikaation antaa Suomessa sijaitseva nimetty yksikkö ja jos konserniyksiköitä on Suomessa useampi, yksi ilmoitus riittää. Täydennysveroilmoituksen taas antaa aina se konserniyksikkö, jolle täydennysveroa määräytyy.

Kaikkien ilmoitusten määräaika on 15 kuukautta raportoitavan tilikauden päättymisestä ja ensimmäisellä raportointikierroksella määräaika on 18 kuukautta. Lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta ja sitä myönnetään yleensä noin kaksi viikkoa.

Ilmoitusten antaminen Suomessa

GIR-ilmoitus annetaan OmaVerossa sähköisesti ja sen tulee olla XML-muodossa OECD:n standardin ja DAC9-direktiivin mukaisesti. Täydennysveroilmoitus annetaan sähköisesti OmaVeron lomakkeella ja samalla tavoin OmaVerossa annetaan myös notifikaatio silloin, kun se Suomessa tarvitaan. 

Ilmoitusten tietosisältö

Täydennysveron tietoilmoitus (GIR) sisältää tiedot konserniin kuuluvista yksiköistä, omistusrakenteesta, kunkin lainkäyttöalueen tosiasiallisesta veroasteesta sekä konserniyksiköille laskettavan täydennysveron määrästä. Ilmoitus muodostuu kolmesta osasta:

  • Yleinen osa, jossa ilmoitetaan konserniyksiköiden perustiedot, omistussuhteet ja asema vähimmäisverosäännöksissä.
  • Yhteenveto, jossa esitetään konsernin yksiköiden tosiasiallinen verotaso ja täydennysveron määrä.
  • Lainkäyttöaluekohtaiset tiedot, joissa annetaan kustakin maasta ne tiedot ja laskelmat, joita tarvitaan täydennysveron arviointiin.

Notifikaation tarkoituksena on ilmoittaa, kuka antaa konsernin GIR-ilmoituksen ja missä valtiossa ilmoitus annetaan. Jos notifikaatio tehdään Suomessa, se sisältää lisäksi suomalaisten konserniyksiköiden tunnistetiedot.

Täydennysveroilmoituksessa konserniyksikkö ilmoittaa lainkäyttöalueittain tiedot täydennysveron määräämiseksi, kuten tosiasiallisen verotason, substanssivähennykset, ylituotot ja täydennysveron määrän. Ilmoituksessa kerrotaan myös, mihin vähimmäisverosäännökseen veron maksu perustuu. Laskelmia ei liitetä ilmoitukseen, vaan Verohallinto hyödyntää ilmoituksen sisältämiä tietoja valvonnassaan.

Siirtymäkauden olettamasäännös 

Siirtymäkaudella voidaan tietyin ehdoin käyttää olettamasääntöä, jolloin kyseisen lainkäyttöalueen täydennysveroksi katsotaan nolla euroa eikä varsinaista vähimmäisverolaskelmaa tarvitse tehdä. Siirtymäkaudeksi katsotaan tilikaudet, jotka alkavat viimeistään 31.12.2026 ja päättyvät viimeistään 30.6.2028.

Edellytykset olettamasäännöksen käyttämiselle ovat, että maakohtaisen raportin mukaan lainkäyttöalueella

  • konsernin kokonaistuotot ovat alle 10 miljoonaa euroa,
  • tulos tai tappio ennen tuloveroja on alle 1 miljoona euroa, ja
  • yksinkertaistettu tosiasiallinen veroaste on vähintään substanssiperusteisen tulon vähennyksen mukainen porrastettu vähimmäistaso: 2023 tai 2024 alkavilla tilikausilla 15 %, 2025 alkavilla tilikausilla 16 % ja 2026 alkavilla tilikausilla 17 %.

 

Suurten kotimaisten konsernien siirtymäsäännös

Suurille kotimaisille konserneille sovelletaan siirtymäsäännöstä, jonka mukaan täydennysvero on viiden ensimmäisen tilikauden ajan nolla siitä vuodesta alkaen, kun konserni ensimmäistä kertaa kuuluu vähimmäisverolain piiriin. Jos laki on tullut sovellettavaksi heti alusta, siirtymäkausi kattaa vuodet 2024–2028.

Siirtymäsäännös ei kuitenkaan poista ilmoitusvelvollisuuksia. Täydennysveron tietoilmoitus (GIR) on annettava normaalisti, mutta notifikaatiota kotimaisissa konserneissa ei tarvita. Täydennysveroilmoitusta ei anneta, koska täydennysveroa ei synny siirtymäkauden aikana.

 

Lue lisää asiasta:

Syventävä vero-ohje: Suurten konsernien vähimmäisverotus.

Suurten konsernien vähimmäisverotus - vero.fi

OECD on julkaissut uuden version täydennysveron tietoilmoituksen tietosisältöä koskevasta kansainvälisestä standardista, GloBE Information Return (January 2025), sekä xml-skeeman, jota käytetään tietojen ilmoittamisessa ja viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa. Lue lisää:

Tax Challenges Arising from the Digitalisation of the Economy – GloBE Information Return (January 2025) | OECD

GloBE Information Return (Pillar Two) XML Schema | OECD