Kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö voimaan

Kestävyysraportointia koskeva lainsäädäntö voimaan

ContributorName(contributor, true)
Kirjoittaja:
insight featured image
Vuodenvaihteessa astuivat voimaan uudet kestävyysraportointia koskevat lait. Määräyksiä on sisällytetty erityisesti kirjanpito- ja tilintarkastuslakeihin, mutta myös muut lait sisältävät määräyksiä kestävyysraportointiin liittyen.
Contents

Vuodenvaihteessa astuivat voimaan uudet kestävyysraportointia koskevat lait. Määräyksiä on sisällytetty erityisesti kirjanpito- ja tilintarkastuslakeihin, mutta myös muut lait sisältävät määräyksiä kestävyysraportointiin liittyen. Näillä lakimuutoksilla on pantu täytäntöön Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi, joka kantaa kirjainlyhennettä CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive). Direktiivi velvoittaa suuria ja pörssilistattuja yhtiöitä julkaisemaan vuosittain kestävyystietoja tilinpäätöstietojen rinnalla portaittain vuodesta 2024 lähtien.

Kestävyysraportointi

Kestävyysraportoinnin tavoitteena on tehdä yritysten vastuullisuustoiminnasta läpinäkyvämpää sekä raportoinnista vertailukelpoisempaa. Direktiivillä raportointivelvoitteita on haluttu yhtenäistää. Kestävyystiedot sisällytetään omana osionaan yhtiön toimintakertomukseen. Tiedot raportoidaan niin sanotun kaksoisolennaisuuden näkökulmasta. Raportointivelvollisen on siis annettava tiedot vaikutuksistaan kestävyysseikkoihin sekä siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat raportointivelvollisen yhtiön kehitykseen, tulokseen ja asemaan. Kokonaisuudessaan kestävyysraportoinnin sisältövaatimukset on sisällytetty kirjanpitolain uuteen 7 lukuun.

Kestävyysraportti tulee julkaista digitaalisessa muodossa, mikä tarkoittaa Suomessa toimintakertomuksen digitaalista rekisteröimistä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Vaikka direktiivin digitaalisuusvelvoite ei sinänsä kosketa kuin kestävyysraportointia, on se Suomessa haluttu ulottaa koskemaan myös tilinpäätöstä. Näin ollen kestävyysraportointivelvollisten yritysten Suomessa on jatkossa rekisteröitävä sekä toimintakertomuksensa että tilinpäätöksensä digitaalisesti.

Raportointivelvollisuus tuo myös mukanaan varmentamisvelvollisuuden. Kestävyysraportointitarkastaja on valittava tilintarkastajan tapaan yhtiökokouksessa. Kestävyysraportointitarkastajana voivat toimia tilintarkastuslain mukaan hyväksytty tilintarkastusyhteisö, joka on rekisteröitynyt kestävyystarkastusyhteisöksi tai tilintarkastaja, jolla on kestävyysraportointitarkastajan erityispätevyys.

Raportointivelvollisuus

Kuten edellä mainittu, kestävyysraportointivelvollisuus laajenee portaittain. Ensimmäisenä kestävyysraportointivelvollisia ovat suuret listatut yhtiöt, jotka raportoivat ensi kerran vuoden 2024 osalta kestävyystietoja. Toisena raportointivelvollisuus laajenee koskemaan suuryrityksiä, joiden tulee sisällyttää kestävyysraportti toimintakertomukseensa ensimmäisen kerran vuodelta 2025. Suuryrityksiksi luokitellaan yhtiöt, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: yli 250 työntekijää, liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa ja tase yli 20 miljoonaa euroa. Viimeisenä kestävyysraportointivelvollisuus laajenee koskemaan pieniä ja keskisuuria listattuja yhtiöitä, jotka raportoivat ensimmäisen kerran vuoden 2026 kestävyystietoja.  

Vaikka EU:n kestävyysraportointidirektiivi koskettaa vain pörssiyhtiöitä ja suuria osakeyhtiöitä, on se haluttu Suomessa ulottaa koskemaan myös vastaavanlaisia osuuskuntia, jotta julkistettava tieto säilyisi yhdenmukaisena liiketoiminnan oikeudellisesta muodosta huolimatta.

Pähkinänkuoressa

 

 

Jos kaipaat osaavaa neuvonantajaa vastuullisuusasioissa tai auktorisoitua varmentajaa kestävyysraportillesi, olemme luotettava kumppani. Lue lisää vastuullisuus- ja kestävyyspalveluistamme täältä.