Foreshipin ja Grant Thorntonin yli 20 vuoden kumppanuus on tukenut yrityksen kansainvälistä kasvua ja kehitystä. Laadukas tilintarkastus, talousraportoinnin tuki sekä asiantunteva neuvonanto ovat olleet keskeisessä roolissa Foreshipin laajentumisessa ja muutostilanteissa.
Scaling Sustainability -raportti paljastaa, miten vastuullisuusinvestoinnit jatkuvat sääntelymuutoksista huolimatta. 📥 Lataa Grant Thorntonin raportti (PDF) ja selvitä, miten Keskisuuret yritykset näkevät vastuullisuuden kasvun moottorina, eivät esteenä.
Euroopan komissio on 26.2.2025 ehdottanut muutoksia yritysten kestävyysraportointiin (Omnibus-paketti). Ehdotuksen tavoitteena on vähentää raportointitaakkaa erityisesti pk-yrityksiltä ja lisätä raportoinnin tehokkuutta. Tämä sisältää muun muassa CSRD-raportointivelvollisuuden lykkäämisen ja sen soveltamisalan kaventamisen niin, että jopa noin 80 % nykyisistä raportointivelvollisista yrityksistä poistuisi CSRD:n piiristä.
Monet yritykset kääntyvät teknologian puoleen yksinkertaistaakseen kestävyysraportointiaan. Kestävyysraportointiohjelmisto auttaa yritystä parantamaan läpinäkyvyyttään, noudattamaan kansainvälisiä standardeja ja tekemään tietoon perustuvia päätöksiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, mitä hyötyjä kestävyysraportointiohjelmistoista on, ja mitä ohjelmiston valinnassa tulisi huomioida.
Matkamme vastuullisesta toimijasta kestävästi operoivaksi yhteisöksi - Raportti tilikaudelta 2023-2024
Kaksoisolennaisuuden arvioinnissa yritys selvittää tavalliseen tilinpäätösraportointiin verrattuna useammasta eri näkökulmasta, mitä sen tulisi raportoinnissaan huomioida. Prosessissa olennaista on sidosryhmien kuunteleminen ja standardien tekninen hallitseminen ja raportoijan liiketoiminnan riittävän syvällinen ymmärtäminen. Kaksoisolennaisuusarvioinnin tuloksena yritys ymmärtää paremmin toimintansa vaikutuksia sekä ulkoisten ESG-tekijöiden vaikutuksia omaan toimintaansa.
Maksuton opas EU:n uuden kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen ymmärtämiseen
Nyt meillä alkaa vihdoin olla lainsäädäntö- ja standardikehikkoa valmiina uudenlaiseen, selkeästi vaativampaan ja tiukemmin säänneltyyn kestävyysraportointiin.
On ollut hienoa huomata viime vuosina, kuinka kestävyysasiat ovat nousseet yhä useamman yrityksen agendalle, ei enää vain juhlapuheissa vaan myös jokapäiväiseen tekemiseen liittyen. Pohjimmiltaan koko agendassa on kyse oikeastaan vain siitä, että oltaisiin korostetusti reiluja tälle pallolle, jolla elämme sekä toisillemme ja kaikelle elolliselle täällä. Tähän mennessä tehtyyn verraten, korjausvaraa selvästikin on. Muussa tapauksessa tällaista kansanjoukkojen ja YK:n ajamaa hanketta ei olisi tarvinnut edes aloittaa.
COVID-19 vaikutukset ovat nyt jo toisena elettynä koronakeväänä laajalle ulottuvia ja kauaskantoisia. Vaikutusten painottuminen liike-elämässä tietyille toimialoille alkaa olemaan selvää ja välillisten vaikutusten hiipiminen koko kansantalouteemme on myös jo joiltain osin ainakin lyhyellä aikavälillä peruuttamatonta.
Todella hurja ja tälle sukupolvelle ainutlaatuinen vuosi – 2020 – on nyt takana. Pandemia on edelleen vaivanamme ja tulee sitä vielä tovin olemaan, vaikka rokotteiden hyväksyntäproseduurit ja toimittamiset (olkavarsiin saakka) ovat lähteneet pikkuhiljaa globaalilla tasolla käyntiin. Voisi olettaa, että poikkeusoloja ja uusia toimintatapoja harjoiteltuamme, osa tehtävistä sujuisi jo rutiinilla.
Mielestäni pienempien yritysten tilintarkastuksella on Suomessa erityisen tärkeä funktio. On harhaanjohtavaa puhua vain hallinnollisesta taakasta, kuten olen joissain yhteyksissä kuullut mainitun.
Perheyhtiön riskihallintastrategia
