Toinen koronakevät tilintarkastajan näkökulmasta

Millä edellytyksillä tähän ja tästä eteenpäin?

Voisi olettaa, että poikkeusoloja ja uusia toimintatapoja harjoiteltuamme, osa tehtävistä sujuisi jo rutiinilla. Toki rutiini on aina vähän määritelmäkysymys, mutta on selvää, ettei ihan kaikki tule tänä keväänä enää uutena vastaan. Sosiaalista välimatkailua ja etäilyä olemme nyt harjoittaneet ohjeistetusti, ei sillä etteikö tuo ”social distancing” meiltä aika hyvin kansakuntana onnistu muutenkin. Rajoitustoimet ja lainsäädäntötyön vaatimat prosessit on myös koeponnistettu nyt poikkeusoloissa tämänkin sukupolven osalta.

Miten Suomi jaksaa?

Kun pandemia viime keväänä alkoi tänne meidänkin perukoillemme levitä, ei aluksi ollut muuta kuin hyviä arvauksia siitä, kuinka olennainen ja laajalle ulottuva sen vaikutus yhteiskuntaamme olisi. Toki epidemiologit parhaalla saatavilla olleella tiedolla ennusteita laativat ja ennustamisen vaikeudesta kertoi sekin, että ennusteiden haarukka oli todella laaja, eivätkä hekään ihmisten tulevaa käyttäytymistä ja liikkumista luonnollisestikaan kovin pitkälle voineet kyetä määrittämään. Nämä seikat olivat omiaan tekemään urakasta vielä vaikeampaa. Kovin kauaa siinä ei mennyt, kun nähtiin, että talouselämässä jotkin toimialat ovat kärsijöinä eturintamassa verrattuna joihinkin toisiin toimialoihin. Jotkut toimialat ovat myös hyötyneet merkittävästi tilanteesta ja mm. alustatalouteen liittyvän liiketoiminnan liikevaihdot ja muut volyymit ovat olleet kasvussa, joka on peilautunut mm. näiden yhtiöiden osakkeiden arvostuksiin voimakkaastikin. Ehkä kuitenkin joissain isommissa talouksissa enemmän kuin Suomessa.

Jaksamisen kannalta olisi suotavaa, ettei kovin paljon takapakkeja ja negatiivisia yllätyksiä tälle keväälle kaiken ennustetun lisäksi enää tulisi. Toki, edelleenkin mielelläni toistan jo yleisestikin esiin tullutta faktaa, että pandemian suhteen kansainvälisesti olemme säilyneet verraten hyvissä asemissa niin tautitapausten määrän kuin yhteiskunnan toimeliaisuutta haitanneiden rajoitusten osalta. Sanalla sanoen, kansakuntana olemme pahemmistakin kriiseistä vaikkapa vain viimeksi kuluneen vuosisadankin aikana selvinneet jo muutaman kerran.

Osa toimialoista otti ja tulee vielä ottamaan enemmän ”osumaa”

Jos asiaa tarkastellaan Suomen tasolla, niin kohtuullisen ripeästi ymmärrettiin, että kriisi tulisi iskemään voimakkaimmin majoitus- ja ravitsemusalalle, sekä viihteeseen ja kulttuuriin. Kohdistettavat tuet eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan näille toimialoille vaan myös muillekin on apua kohdennettu, ja tämä on ollut yksi keskeinen tekijä, jolla valtiovalta pyrki ja pyrkii auttamaan yrityksiä pahimman yli ja sitten mahdollisesti jatkamaan toimintaa kriisin jälkeen kuten ennenkin. Suomen Yrittäjät on koostanut sivuilleen mainion tietoiskun koronatuista. Eikä ole sanottua, että kustannustukierrokset olisi taputeltu tämän nyt päällä olevan jälkeen. Voi hyvinkin tulla tarvetta vielä lisäkierroksille. Toisaalta on myös ihan arvostettujen kansantaloustieteilijöiden suulla esitetty aika kriittisiäkin kommentteja ”pohjattomaan kaivoon” heittämisestä. Ehkä tässä kohtaa ei kuitenkaan ole ainakaan poliittisesti suosittua puhua ”heikkojen luontaisesta poistumasta”, jota jossain koulukunnissa pidetään vain luonnollisena ja markkinoiden tehokkaan toimimisen kannalta välttämättömänä osana talouden kiertokulkua.

Tukipaketit ja tilinpäätökset

Valtakunnan päättäjät alkoivat 2020 suunnittelemaan tukipaketteja heti kun rivejä saatiin vähän järjestykseen. Erilaisia tukipaketteja kasattiin nopeassa aikataulussa ja oli omalta osaltaan ihan ymmärrettävääkin, että ihan ”kertaistumalta” kokonaisuutta ei saatu kasaan. Oppia onkin kerätty matkan varrella ja sitä saadaan varmasti vielä lisää, sitä mukaa kun kokemukset ja palaute tukien kohdentamisen ja riittävyyden onnistumisista alkaa selvitä. Kyseisiä kriisitukia vastaanottaneiden yhtiöiden tuen käsittelyä tilinpäätöksissä tarkastetaan tilintarkastajien toimesta ensimmäistä kertaa laajemmin tänä keväänä. Tilinpäätöstä laatiessa laatijan tulee korostaen ottaa huomioon, että jos tuen kirjanpidollinen käsittely on mennyt väärin, voi koko tilinpäätös olla tällöin olennaisesti väärin. Tämä riippuu luonnollisesti tuen suhteellisesta osuudesta koko toiminnan volyymeihin. Ensimmäinen ja varmaankin tärkein asia tilinpäätöksen laatijalla olisi lukea vielä kerran tukipäätöksen ehdot ja varmistua näin, ettei yhtiölle mahdollisesti lankea tai ole langennut jostain syystä takaisinmaksuvelvoitetta. Tällä on olennainen vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Lisää erilaisten koronatukien kirjanpidollisista käsittelyistä voit lukea täältä.

Katse eteenpäin

Kaikkihan me toivomme, että tästä kurimuksesta päästäisiin eroon, siihen liittyvä inhimillinen kärsimys loppuisi ja taloudellinen toimeliaisuus voisi palata takaisin normaaliin. Toistaiseksi tahdin määrää kuitenkin kaikki pandemiaan liittyvä; rokotusten onnistuminen, tukipaketit ja niiden kohdentuminen, myös ajallisesti, onnistuminen ja paljon muuta. Yritystoiminnassa on korostetun tärkeää kuljettaa ajatuksia myös pidemmällä aikavälillä, myös silloin kun päivänpolttavat haasteet painavat päälle. On todettu, että kriisin jälkeen voittajina selviävät ne yhtiöt, jotka ovat parhaiten säilyttäneet ja onnistuneet mitoittamaan valmiutensa siihen hetkeen, kun markkina taas lähtee vetämään, kriisi on riittävällä tasolla selätetty ja ihmisten luottamus yleisesti suuressa mittakaavassa on alkanut riittävästi palautua.  

Yleisesti ajatellen varmaan kuitenkin se, mihin itse voi parhaiten vaikuttaa on myös se, mikä parhaiten palkitsee. Niin olen tämän palastellut ja näillä olen ajatellut tästä pandemiasta selvitä, ja kunhan kaikki menee hyvin, niin myös sen jälkeen.

Haluatko viimeisimmät uutiset suoraan sähköpostiisi?
Tilaa tästä uutiskirjeemme