Vuodenvaihteen lakimuutokset 2025

Muutokset tilinpäätöksen rekisteröinnin myöhästymismaksuihin 

Tilinpäätöksen rekisteröinnin myöhästymismaksut ovat muuttuneet, ja uusia maksuja sovelletaan joulukuussa 2024 ja sen jälkeen päättyneisiin tilikausiin. Myöhästymismaku määrätään, jos osakeyhtiö, osuuskunta, eurooppayhtiö tai -osuuskunta ei rekisteröi tilinpäätöstään kaupparekisteriin kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Myöhästymismaksut määräytyvät seuraavasti: 

• Tilinpäätös myöhässä enintään 2 kuukautta: 150 euron myöhästymismaksu
• Tilinpäätös myöhässä 2–4 kuukautta: 300 euron myöhästymismaksu
• Tilinpäätös myöhässä yli 4 kuukautta tai sitä ei ole rekisteröity ollenkaan: 600 euron myöhästymismaksu
• Myöhästymismaksu määrätään kaksinkertaisena, jos kyseessä on julkinen osakeyhtiö tai eurooppayhtiö tai jos tilinpäätöstä ei ole rekisteröity ollenkaan kahdelta tai useammalta peräkkäiseltä tilikaudelta.

Laiminlyöntimaksut vuodesta 2025 alkaen

Vuoden 2025 alusta alkaen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voi määrätä yrityksille laiminlyöntimaksun, jos yritys ei ole korjannut kaupparekisteritiedoissa olevia virheitä tai puutteita PRH:n kehotuksesta huolimatta. Edellä mainittuja virheitä ovat esimerkiksi, jos edunsaajatiedot, hallitus, osoite tai henkilötunnus puuttuvat, rekisteritiedot ovat virheellisiä tai yrityksen vastuuhenkilö tai tilintarkastaja on liiketoimintakiellossa.

• Laiminlyöntimaksu on pääsääntöisesti 300 euroa, mutta julkisille osakeyhtiöille ja eurooppayhtiöille 600 euroa. 

Yritykselle voidaan määrätä uusi laiminlyöntimaksu, joka on kaksinkertainen ensimmäiseen laiminlyöntimaksuun nähden, jos yritys ei ole korjannut puutetta tai virhettä ensimmäisen laiminlyöntimaksun jälkeisestä uudesta kehotuksesta huolimatta. Näin ollen, jos esimerkiksi osakeyhtiö ei ensimmäisen 300 euron laiminlyöntimaksun sekä uuden korjauskehotuksen saatuaan edelleenkään korjaa kaupparekisteritiedoissa olevaa virhettä tai puutetta, määrätään sille uusi kaksinkertainen laiminlyöntimaksu, joka on 600 euroa. 

Sähköinen asiointi pakolliseksi vuonna 2026 

Vuoden 2026 alusta alkaen sähköinen asiointi YTJ-palvelussa tulee pakolliseksi kaikille muille paitsi säätiöille, yhdistyksille ja toiminimiyrittäjille. Sähköinen asiointi koskee niin kaupparekisteriin toimitettavia perustamis-, muutos- ja lopettamisilmoituksia kuin tilinpäätöksen rekisteröintiä sekä kaikkia muita toimitettavia tietoja.

Kaupparekisteritietojen tarkistusvelvollisuus

Vuodesta 2026 alkaen osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja ulkomaisten elinkeinoharjoittajien, jotka ovat perustaneet sivuliikkeen Suomeen, on vuosittain tarkistettava kaupparekisteriin merkityt tiedot YTJ-palvelussa. Tämä velvollisuus koskee myös eurooppayhtiötä ja -osuuskuntia.  

PRH voi määrätä 300 euron laiminlyöntimaksun vuodesta 2027 alkaen, jos yritys laiminlyö kaupparekisteriin merkittyjen tietojen tarkistamisen. Julkisille osakeyhtiöille ja eurooppayhtiöille määrätään 600 euron laiminlyöntimaksu.
On kuitenkin huomattava, että tarkistusvelvollisuuden soveltamisajankohta voi mahdollisesti vielä siirtyä vuodesta 2026 vuoteen 2027 hallituksen eduskunnalle 12.11.2024 antaman hallituksen esityksen ja mahdollisen lakimuutoksen myötä. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta – rekisteritietojen palauttaminen ja selvitystilan lopettaminen 

Hallitus on 21.11.2024 antanut eduskunnannalle hallituksen esityksen HE 193/2024 vp laiksi kaupparekisterilain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetut kaupparekisterilain muutokset mahdollistaisivat kaupparekisteristä ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella poistetun tai selvitystilaan asetetun osakeyhtiön, osuuskunnan, asunto-osakeyhtiön tai keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön selvitystilan lopettamisen tai rekisteriin palauttamisen ilmoitusvelvollisen tekemästä hakemuksesta tarkemmin säädetyin edellytyksin. 

Lakia sovellettaisiin niihin ilmoitusvelvollisiin, jotka ovat määrätty poistettavaksi kaupparekisteristä tai määrätty selvitystilaan 1.1.2023 alkaen. Esityksen mukaan muutoksen on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään 1.3.2025. 

Uudesta kaupparekisterilaista voi lukea PRH:n sivuilta: PRH - Kaupparekisteri - Uusi kaupparekisterilaki.

Arvonlisäverolain muutokset 2025

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on noussut 1.9.2024 alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Yleisen 25,5 prosentin arvonlisäverokannan soveltamisalan piiriin kuuluvat ne tavarat ja palvelut, joihin on aikaisemmin sovellettu 24 prosentin yleistä arvonlisäverokantaa. Yleisen arvonlisäverokannan soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ne tavarat ja palvelut, joihin sovelletaan 14 ja 10 prosentin alennettuja verokantoja, kuten majoitus- ja liikuntapalveluita. 

Syyskuussa voimaan tulleen uuden yleisen arvonlisäverokannan lisäksi hallitus on esittänyt muutoksia alennettuihin arvonlisäverokantoihin 1.1.2025 alkaen. Olemme koostaneet alle taulukon sovellettavaksi ehdotetuista arvonlisäverokantojen muutoksista.

Pienten yritysten arvonlisäverotukseen muutoksia 1.1.2025 alkaen 

EU:n pienyritysdirektiivi aiheuttaa muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotukseen 1.1.2025 alkaen, kun eduskunnan hyväksymät muutokset kansalliseen arvonlisäverolakiin tulevat sovellettavaksi. Muutoksia sovelletaan yrityksiin niiden yritysmuodosta riippumatta. 

1. Vähäisen liiketoiminnan raja muuttuu  

Lainsäädäntömuutosten johdosta vähäisen liiketoiminnan raja nousee 15 000 eurosta 20 000 euroon. Vähäisen toiminnan rajan ylittymistä arvioitaessa on jatkossa otettava aina huomioon yrityksen kalenterivuoden liikevaihto sekä edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähäisen toiminnan verovapauden soveltuminen edellyttää, ettei kuluvan kalenterivuoden tai edeltävän kalenterivuoden liikevaihto ylitä 20 000 euroa.

Yrityksen liikevaihdon ylittäessä vähäisen toiminnan rajan, on yritys velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä maksamaan arvonlisäveroa siitä hetkestä alkaen, kun liikevaihto on ylittänyt vähäisen toiminnan rajan. On tärkeä huomata, että takautuvaa arvonlisäveron maksamis- ja rekisteröintivelvollisuutta sovelletaan tilikauden alusta alkaen tilanteessa, jossa liikevaihto on ylittänyt raja-arvon kesken yrityksen tilikauden. Jos vähäisen toiminnan raja-arvo ei ole ylittynyt kahden peräkkäisen tilikauden osalta, voi yritys poistua arvonlisäverovelvollisten rekisteristä. Rekisteröintivelvollisuus ja arvonlisäveron maksamisvelvollisuus perustuessa puhtaasti liikevaihdon määrään voi yritys kuitenkin edelleen niin halutessaan rekisteröityä vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

2. EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto

EU-myynnin arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton myötä jatkossa vähäisen toiminnan verovapautta voidaan soveltaa myös yritykseen, joka on sijoittautunut toiseen EU-valtioon. Järjestelmän käyttöönotto ei ole yritykselle pakollista, vaan yritys voi halutessaan ottaa järjestelmän käyttöönsä. Yrityksen tulee kuitenkin rekisteröityä järjestelmään sijoittautumisvaltiossaan silloin, kun se haluaa hyödyntää vähäisen toiminnan verovapautta toisessa EU-valtiossa. Verovapauden soveltumien määräytyy tarkemmin säädettyjen edellytysten perusteella, jotka koskevat muun muassa yhtiön liikevaihtoa sekä jäsenvaltioiden kansallisia vähäisen toiminnan raja-arvoja.  

3. Alarajahuojennus poistuu pieniltä yrityksiltä

Vuoden 2025 alusta alkaen alarajahuojennusta ei sovelleta enää pieniin yrityksiin. Yritykset voivat hakea alarajahuojennusta kuitenkin vielä kuluvalta vuodelta, jolloin huojennusta koskevat tiedot tulee ilmoittaa sillä arvonlisäveroilmoituksella, joka annetaan vuoden 2024 viimeiseltä verokaudelta. Jos yrityksen verokausi on kuukausi eikä sen tilikausi ole kalenterivuosi, voi yritys halutessaan hakea alarajahuojennusta vielä lakimuutoksen voimaantuloa edeltävän tilikauden osalta.

Edellä mainituista arvonlisäverolain muutoksista voi lukea tarkemmin Verohallinnon nettisivuilta: Pienyritysten arvonlisäverotukseen muutoksia 2025 - vero.fi ja Arvonlisäverokantoihin ehdotetaan muutoksia vuodesta 2025 - vero.fi. 

Niin arvonlisäverolain muutoksilla kuin uuden kaupparekisterilain aiheuttamilla muutoksilla voi olla hyvinkin merkittävä vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Tästä syystä on erityisen tärkeää varmistaa, että yritys on sekä tietoinen kaikista liiketoimintaansa vaikuttavista lainsäädäntömuutoksista, että valmistautunut tekemään lainsäädännön velvoittamana tarvittavia konkreettisia muutoksia liiketoimintaansa.

Grant Thornton auttaa asiakkaitaan turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden myös muuttuvassa toimintaympäristössä, joten olethan meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos kaipaat neuvoja esimerkiksi uuden kaupparekisterilain tai arvonlisäverolain aiheuttamiin muutoksiin sopeutumisessa.