KRT-varmennus nyt myös vapaaehtoisille vastuullisuusraporteille

Vuonna 2026 päivitetty tilintarkastuslaki ja sen täsmennykset ovat tuoneet kauan kaivatun selkeytyksen kestävyysraportointitarkastukseen liittyen: suojattua KRT-nimikettä voidaan nyt käyttää myös vapaaehtoisesti laadittujen vastuullisuusraporttien ja muiden vastuullisuustietojen varmennusraporteissa.

Muutos on merkittävä erityisesti niille yrityksille, jotka raportoivat vastuullisuudesta vapaaehtoisesti ilman lakisääteistä velvoitetta, mutta haluavat raportilleen ulkopuolisen, pätevän varmentajan leiman.

Mikä muuttui?

Aiemman ohjeistuksen mukaan KRT-nimikettä käytettiin vain kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettujen kestävyysraporttien varmennuskertomuksissa. Käytännössä lakisääteinen KRT-varmennus koski siis vain suurimpia yrityksiä, jotka täyttävät molemmat rajat kahtena peräkkäisenä tilikautena:

• yli 1 000 työntekijää ja
• yli 450 miljoonan euron liikevaihto.

Käytäntö perustui voimassa olleeseen sääntelyyn ja sitä koskevaan viranomaisohjeistukseen.

Nyt tilintarkastuslain soveltamisalaa (TTL 1 luku 1 § 4 mom.) on laajennettu siten, että laissa viitataan myös kestävyysraportointitarkastajan tässä ominaisuudessa harjoittamaan muuhun toimintaan. Hallituksen esityksen perusteluissa puhutaan nimenomaan kestävyysraportointitarkastajan suorittamista muista kuin kestävyysraportoinnin varmentamista koskevista toimeksiannoista.

Lakimuutoksen seurauksena kestävyysraportointitarkastaja voi toimia varmentajan roolissa myös vapaaehtoisten vastuullisuusraporttien varmennuksissa, ja KRT-nimikettä voidaan käyttää näistä toimeksiannoista annettavissa varmennusraporteissa. 

Grant Thorntonin vastuullisuusasiantuntijan näkemys

Niklas Siimelä, Grant Thronton Oy:n Audit Senior Manager ja Kestävyysraportointitarkastaja, KRT kommentoi uudistusta näin:

Vastuullisuustietojen raportointi ja myös niiden varmentaminen kehittyvät jatkuvasti. Pidän positiivisena kehityksenä sitä, että KRT-nimikkeellä voidaan jatkossa varmentaa myös vapaaehtoisia vastuullisuusraportteja. Suomessa on paljon KRT-tutkinnon suorittaneita kestävyystietojen varmentajia, mutta CSRD-lainsäädännön piiriin kuuluvien yhtiöiden määrän merkittävä pienentyminen aiheutti jopa KRT-varmentajien ylitarjontaa. Jatkossa siis KRT tarkastajien osaamista voidaan hyödyntää vapaaehtoisten vastuullisuusraporttien varmennuksella ja tällä tavoin vahvistaa sidosryhmien luottamusta yritysten vastuullisuustietojen raportointiin.

Vapaaehtoinen raportointistandardi pienemmille yrityksille

EU on tuonut pakollisen ESRS-kestävyysraportoinnin rinnalle vapaaehtoinen raportointistandardin, joka on suunnattu toimijoille, jotka eivät kuulu lakisääteisen raportointivelvoitteen piiriin.

Uuden standardin tarkoitus on tarjota yhtenäinen ja oikeasuhteinen viitekehys erityisesti niille pienemmille yrityksille, jotka jäävät CSRD:n kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettujen kestävyysraporttien ulkopuolelle. Vapaaehtoista standardia noudattamalla yritykset voivat vastata pankkien, sijoittajien ja suuryritysten ESG-tietopyyntöihin ja puhua samaa kieltä arvoketjuissa.

Erityisen merkittävä on standardiin sisältyvä niin sanottu "value chain cap" -periaate: CSRD:n piirissä olevat yritykset eivät voi vaatia arvoketjussaan toimivilta pienemmiltä yrityksiltä enempää kestävyystietoja kuin mitä vapaaehtoisen standardin täyttäminen kattaa. Katto suojaa arvoketjuyrityksiä, joiden keskimääräinen henkilöstömäärä ei ylitä 1 000:ta. Se kattaa sääntelyssä yksilöidyt olennaiset tietopisteet ja koskee tietopyyntöjä, joita tehdään CSRD:n mukaisen raportoinnin toteuttamiseksi.

Tämän vapaaehtoisen standardin odotetaan nousevan keskeiseksi ESG-raportointimalliksi erityisesti pk-yrityksissä ja toimitusketjujen tiedonvaihdossa.

Mikä on KRT?

KRT eli kestävyysraportointitarkastaja on suojattu nimike. Sen saa käyttää vain hyväksytty kestävyysraportointitarkastaja – nimen voi tarkistaa PRH:n tilintarkastajahausta. Nimikettä saa käyttää vain hyväksytty luonnollinen henkilö, vastaavasti kestävyystarkastusyhteisön nimikettä vain rekisteröity kestävyystarkastusyhteisö.

Käytännössä KRT-tarkastaja on kestävyysraportoinnin varmentamiseen erikoistunut tarkastaja:

• kaikki KRT-tarkastajat ovat myös tilintarkastajia,
• toimintaa valvoo Patentti- ja rekisterihallitus (PRH),
• KRT-tutkintoon pääsy edellyttää lähtökohtaisesti tiettyjä korkeakouluopintoja kestävyysseikoista ja 6 kuukauden käytännön kokemusta kestävyysseikkoihin liittyvistä tehtävistä sekä HT-tutkinnon suorittamista tai siihen osallistumista samana vuonna.

Miksi varmentaa vapaaehtoinen raportti?

Kun varmennusraportissa lukee KRT, lukija tietää, että asialla on ollut valvottu, koulutettu ja kestävyyskysymyksiin erikoistunut ammattilainen. Vapaaehtoinenkin vastuullisuusraportti on lupaus vastuullisesta toiminnasta asiakkaille, rahoittajille ja yhteistyökumppaneille. KRT-varmennus antaa lupaukselle katetta: se lisää raportin uskottavuutta, helpottaa ESG-tietopyyntöihin vastaamista ja kertoo, että yritys ottaa vastuullisuutensa tosissaan, vaikka laki ei sitä vielä suoraan edellyttäisikään.