Naisten osuus yritysten ylimmässä johdossa laski vuodesta 2025 kaikkialla maailmassa Eurooppaa lukuun ottamatta, kertoo Grant Thornton Internationalin raportti. Suomessa naisjohtajia kaivattaisiin lisää etenkin liiketoiminnan johtoon. Tulokset osoittivat, että tasa-arvoon panostavat keskisuuret yritykset kasvoivat muita enemmän.

33 % yritysten ylimmästä johdosta maailmanlaajuisesti on naisia – luku laski prosenttiyksikön vuodesta 2025. Tulokset selviävät Grant Thornton Internationalin vuosittaisesta globaalista Women in Business -raportista*, joka tutkii sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa liiketoiminnan johtotehtävissä.

Samaan aikaan tasa-arvopanostukset voisivat vahvistaa yritysten vetovoimaa ja kasvua. Jopa 92 % keskisuurten yritysten johtajista sanoo arvoivansa uutta työpaikkaa hakiessaan potentiaalisten yritysten tasa-arvoaloitteita. Myös sijoittajia aihe kiinnostaa: neljäsosa vastaajista kertoi sijoittajien kysyneen yrityksen johdon sukupuolijakaumasta.

testimonial client avatar
Tutkimuksen mukaan tasa-arvoon sitoutuneet ja uusia tasa-arvoaloitteita suunnittelevat keskisuuret yritykset kasvoivat muita useammin. 73 % näistä yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan yli 5 % enemmän kuin yritykset, jotka eivät kehitä tai jotka heikentävät tasa-arvotyötään
Camilla Viherlaakso Grant Thornton Oy:n osakas ja KHT-tilintarkastaja Camilla Viherlaakso.

Suomessa kaivataan lisää naisia liiketoiminnan ylimpään johtoon

Eurooppa on ainoa maanosa, jossa naisjohtajien määrä ei laskenut edellisvuodesta. Merkittävissä liiketoiminnan johtotehtävissä ja muun muassa Business Finlandin pääjohtajana toiminut Nina Kopola arvioi, että Suomessa naisjohtajuus on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta tekemistä on vielä:

"Naisia on Suomessa etenkin HR- ja viestintäjohtajina sekä pörssiyhtiöiden hallituksissa yhä enemmän. Liiketoiminnan johdossa naisia on edelleen selkeästi vähemmän kuin miehiä. Esimerkiksi suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain 8 % on naisia**. Monimuotoinen johtoryhmä on eduksi liiketoiminnalle, sillä luovuus lisääntyy ja ongelmanratkaisu nopeutuu, kun ihmiset eivät ole samasta muotista. "

Tarvitsemme myös keskenään erilaisia johtajia, jotka ymmärtävät ja osaavat johtaa monenlaisia ihmisiä. Toivon, että tulevaisuudessa meidän ei tarvitsisi edes ajatella sukupuolta, vaan meillä olisi luonnostaan sekä mies- että naisjohtajia.
Nina Kopola Business Finlandin entinen pääjohtaja

Kopola näkee tärkeänä kehityksenä, että työelämässä arvostetaan yhä enemmän naistyypillisiä ominaisuuksia, kuten ihmistuntemusta ja monisyisten kokonaisuuksien hallitsemista. Hän korostaa myös esikuvien merkitystä naisten urapoluille: hän itse oli sellainen, kun toimi vuosina 2012–2014 Suomen ainoana pörssiyhtiön naistoimitusjohtajana. Viherlaakso jatkaa samalla linjalla.

- Tutkimustulosten mukaan valtaosa naisjohtajista palkataan sisäisesti. Selkeä sisäinen viestintä urapoluista ja ylennyskriteereistä auttaa naisia etenemään urallaan. Myös joustava työn ja perhe-elämän yhdistäminen etätyömahdollisuuksilla ja liukuvilla työajoilla tukee urakehitystä, ja näitä työkaluja hyödynnämme myös Grant Thornton Suomessa, Viherlaakso sanoo.

 

Tasa-arvopanostukset ovat keskisuurten yritysten kilpailuetu

Joidenkin suuryritysten karsiessa DEI-tavoitteitaan (monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusiotavoitteet) moni jatkaa tasa-arvotyötä. Globaalisti 93 % keskisuurista yrityksistä on DEI-aloitteita.

En usko, että etenkään suomalaisissa pk-yrityksissä on täysin ymmärretty, miten suuri kilpailuetu tasa-arvon edistäminen voi olla. Mahdollistamalla naisten urapolut pidetään osaaminen talossa ja vältytään kalliilta rekrytointiprosesseilta. Tasa-arvoon panostamalla myös houkutellaan uusia, parhaita kykyjä yritykseen ja vahvistetaan kilpailukykyä, Viherlaakso summaa.

Women in Business 2026

Women in Business 2026

The value of visibility

Lataa raportti [5517 kb]

Lähteet

Women in Business on Grant Thornton Internationalin toteuttama kansainvälinen raportti, joka tutkii sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa liiketoiminnan johtotehtävissä, ja keskittyy erityisesti keskisuurten yritysten ylimpiin johtotehtäviin. Raportti on toteutettu vuosittain jo yli 20 vuoden ajan, ja tällä kertaa siihen osallistui maailmanlaajuisesti 4 265 vastaajaa yli 30 maasta. Raportti perustuu Grant Thorntonin International Business Report (IBR) -tutkimusaineistoon, johon kerätään tietoa tuhansilta johtajilta.

** Keskuskauppakamari, Naisjohtajakatsaus 3/2025, https://kauppakamari.fi/julkaisu/naisjohtajakatsaus-3-2025/