Kestävyysraportointi

Stop-the-clock – Omnibus-paketin aikataulumuutokset etenevät EU:ssa

insight featured image
Euroopan komissio julkaisi 26. helmikuuta 2025 niin sanotun Omnibus-paketin, jonka tavoitteena on keventää yrityksille asetettuja kestävyysraportointivaatimuksia.
Contents

Ehdotetut muutokset Omnibus-paketissa koskevat kolmea keskeistä sääntelykokonaisuutta: yritysten kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), yritysvastuudirektiiviä (CSDDD) sekä EU-taksonomia-asetuksia. Paketin keskiössä on erityisesti raportointivelvoitteiden keventäminen pienille ja keskisuurille yrityksille sekä sääntelyvarmuuden lisääminen tilanteessa, jossa EU:n on painotettava myös kilpailukykyä ja talouskasvua.

Yksi konkreettisimmista ja kiireellisimmistä ehdotuksista on niin sanottu stop-the-clock-osio, joka koskee raportointivelvoitteiden aikataulujen lykkäämistä. Euroopan parlamentti hyväksyi tämän osan ehdotuksesta 3. huhtikuuta 2025 nopeutetussa käsittelyssä. Jotta säädös astuisi virallisesti voimaan, se edellyttää vielä Euroopan unionin neuvoston muodollista hyväksyntää sekä kansallista täytäntöönpanoa kussakin jäsenvaltiossa.

Mitä "stop-the-clock" tarkoittaa käytännössä?

Parlamentin hyväksymä stop-the-clock-ehdotus siirtää seuraavia sääntelyvelvoitteiden aikatauluja:

  • CSRD:n raportointivelvoitteet siirtyvät kahdella vuodella niiden suurten yritysten osalta, jotka eivät ole vielä aloittaneet raportointia, sekä sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta, jotka kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että raportointivelvollisuus siirtyy:
    • vuodesta 2025 vuoteen 2027, ja
    • vuodesta 2026 vuoteen 2028 – riippuen yrityksen alkuperäisestä soveltamisajankohdasta.
  • CSDDD-direktiivin täytäntöönpanon ja ensimmäisen soveltamisvaiheen määräajat siirtyvät yhdellä vuodella. Jäsenvaltioiden tulee saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään heinäkuussa 2027, ja ensimmäinen aalto (Wave 1) yrityksiä aloittaa soveltamisen heinäkuusta 2028 alkaen.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että CSRD:n osalta lykkäys ei koske ensimmäisen aallon raportoijia eikä EU:n ulkopuolisia yrityksiä, joihin raportointivelvollisuus laajenee. Sen sijaan CSDDD:n lykkäys koskee myös ensimmäistä aaltoa, mikä tuo lisäaikaa valmistautumiselle.

Miksi tällä on merkitystä?

Vaikka kyseessä on vasta yksi osa laajempaa lainsäädäntökokonaisuutta, tuo aikataulujen selkeyttäminen yrityksille konkreettista helpotusta ja selkeyttä. Monille yrityksille CSRD- ja CSDDD-direktiivien soveltaminen edellyttää merkittäviä muutoksia raportointiprosesseihin, datan hallintaan, vastuuketjun hallintaan ja varmennusmenettelyihin. Lisäaika antaa mahdollisuuden valmistautua paremmin – erityisesti niille toimijoille, joille vastuullisuusraportointi on uutta.

Samalla lainsäätäjille jää enemmän aikaa viimeistellä laajempia Omnibus-paketin sisältämiä sisällöllisiä muutoksia, joihin kuuluvat muun muassa:

  • CSRD:n soveltamisalan kaventaminen,
  • taksonomiaraportoinnin yksinkertaistaminen ja
  • huolellisuusvelvoitteiden kohdentaminen entistä tarkemmin.

Käsittelimme näitä laajempia ehdotettuja muutoksia tarkemmin aiemmassa kirjoituksessamme:

👉 Kestävyysraportointiturbulenssia Euroopassa – Ajaako Omnibus CSRD:n yli?

Yritysten näkökulmasta elää yhä. Vaikka lykkäyksistä on päätetty, muiden muutosehdotusten lopullinen sisältö on vielä avoinna. Siksi on tärkeää seurata sääntelykehitystä aktiivisesti ja varautua eri skenaarioihin – niin aikataulujen kuin sisältövaatimustenkin osalta.

Lue lisää: Euroopan parlamentin lehdistötiedote aiheesta löytyy täältä.