Omnibus-sopu selvä – uudet rajaukset keventävät yritysten kestävyysraportointivelvoitteita

EU:n neuvosto ja parlamentti ovat saavuttaneet poliittisen sovun Omnibus I -paketista, joka keventää sekä kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD) että yritysvastuudirektiiviä (CSDDD). Kyseessä on merkittävä käänne yritysten hallinnollisen taakan vähentämisessä: soveltamisala kapenee, tietopyynnöt kevenevät ja osa suunnitelluista velvoitteista poistuu kokonaan.

Neuvottelutuloksesta äänestetään parlamentin täysistunnossa 16.12. Vasta tämän äänestyksen jälkeen neuvottelutulos on virallisesti hyväksytty.

Sopuun pääseminen lisää myös ennakoitavuutta yritysten tulvaisuuden suunnitteluun, kun pitkään jatkunut epävarmuus direktiivien aikatauluista ja sisällöstä alkaa väistyä.

CSRD:n soveltamisala kapenee huomattavasti

Kestävyysraportointidirektiivin soveltamisalaa pienennetään selvästi aiemmista suunnitelmista. Jatkossa raportointivelvoite koskisi vain yrityksiä, joilla on:

• yli 1 000 työntekijää, sekä
• vähintään 450 miljoonan euron liikevaihto.

Rajaus tarkoittaa, että monet aiemmin velvoitteen piiriin arvioidut keskisuuret ja suuret yritykset jäävät kokonaan ulkopuolelle. Myös listatut pk-yritykset sekä rahoitusholding-yhtiöt rajataan pois.

Lisäksi yrityksille, joiden raportointi alkoi vuonna 2024 mutta jotka eivät enää täytä uusia rajoja, myönnetään siirtymäpoikkeus vuosille 2025–2026 (“wave one” -yritykset).

Tietopyynnöt arvoketjussa vähenevät

CSRD:n yhteydessä päätettiin myös rajoittaa sitä, kuinka paljon tietoa raportointivelvolliset yritykset voivat pyytää arvoketjunsa pk-yrityksiltä. Suuret yritykset eivät saa vaatia tietoja yli sen, mitä vapaaehtoiset raportointistandardit edellyttävät. Tämä keventää etenkin pidemmällä toimitusketjussa toimivien yritysten kuormitusta.

Komissio tulee myös julkaisemaan digitaalisen portaalin, joka tarjoaa malleja ja ohjeita raportoinnin tueksi.

CSDDD koskee jatkossa vain erittäin suuria yrityksiä

Yritysvastuudirektiivin huolellisuusvelvoitteet (due diligence) kohdistuvat jatkossa vain kaikkein suurimpiin toimijoihin.

• yli 5 000 työntekijää sekä
• vähintään 1,5 miljardin euron liikevaihto

Tämä supistaa direktiivin kohdejoukkoa huomattavasti. Myös velvoitteiden sisältöä kevennetään:

Riskiperusteinen arviointi korvaa kattavat kartoitukset

Yritysten ei enää tarvitse tehdä laajaa arvoketjun kattavaa kartoitusta. Sen sijaan niiden tulee keskittyä niihin toimintoihin ja kumppaneihin, joissa haitallisten vaikutusten todennäköisyys on suurin. Tietoja on pyydettävä vain, jos riski on todellinen ja perusteltu.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma poistuu

Alkuperäinen ajatus yritysten pakollisesta ilmastonsiirtymäsuunnitelmasta poistuu kokonaan. Yritykset voivat edelleen laatia suunnitelmia vapaaehtoisesti tai markkinaehtoisten vaatimusten vuoksi, mutta oikeudellista velvoitetta ei tule.

Sakkojen yläraja ja aikataulu tarkentuvat

• Enimmäissakko: 3 % yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta
• Direktiivin toimeenpano kansalliseen lakiin: heinäkuu 2028
• Yritysten noudattaminen alkaa: vuosi 2029

EU-tasoista siviilioikeudellista vastuuta ei sisälly sopuun, vaan mahdolliset vastuut määräytyvät kansallisen lainsäädännön perusteella.

Miksi sopu EU:n toimielimissä sitten syntyi nyt?

Taustalla on vahva paine yksinkertaistaa EU:n sääntelyä ja parantaa kilpailukykyä. Letta- ja Draghi-raportit sekä Budapestin julistus korostivat yritysten hallinnollisen taakan keventämisen tarvetta, erityisesti pk-yritysten kohdalla.

Poliittinen taival ei ollut suoraviivainen: parlamentin ensimmäinen kanta kaatui lokakuussa 2025. Marraskuussa laadittu kompromissi kuitenkin hyväksyttiin, mikä mahdollisti trilogineuvottelujen päätökseen saattamisen.

Mitä muutos tarkoittaa suomalaisille yrityksille?

Valtaosa yrityksistä jää soveltamisalan ulkopuolelle

Koska uudet rajat ovat erittäin korkeita, suurin osa suomalaisista yrityksistä ei tule kuulumaan CSRD:n tai CSDDD:n piiriin. Tämä vähentää raportointitarpeita ja tietopyyntöjen määrää arvoketjuissa.

Pk-yrityksille konkreettinen helpotus

Tietopyyntöjen rajoittaminen ja riskiperusteinen lähestymistapa vähentävät pk-toimijoihin kohdistuvaa dokumentointipainetta. Toimitusketjun vaatimukset eivät kuitenkaan katoa kokonaan sillä liiketoiminnalliset tai asiakkaiden asettamat odotukset voivat edelleen edellyttää tietojen toimittamista.

Strateginen vastuullisuustyö kannattaa edelleen

Vaikka monet velvoitteista kevenevät, markkinapaine vastuulliseen liiketoimintaan ei vähene. Yritykset, jotka ovat jo kehittäneet kestävyysraportointia tai läpinäkyvyyttä tukevia prosesseja, saavat edelleen niistä kilpailuetua.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Poliittinen sopu on nyt saavutettu, mutta se tarvitsee vielä muodollisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta ja neuvostolta. Sen jälkeen direktiivien lopulliset tekstit julkaistaan ja kansallinen täytäntöönpano voi alkaa.

Yritysten kannattaa seurata tilanteen etenemistä, mutta monelta osin lainsäädännön suunta on nyt selvä: sääntely kevenee, kohdentuu tarkemmin ja vähentää hallinnollista taakkaa koko arvoketjussa.