Käyttöomaisuusosakkeiden verokohtelu viimeaikaisen oikeuskäytännön valossa

Käyttöomaisuusosakkeiden verokohtelu

Elinkeinoverolain mukaan osakkeiden luovutus on yhteisölle lähtökohtaisesti verovapaata tuloa seuraavien yleisten edellytykset täyttyessä:

• osakkeet on omistettu vähintään 1 vuoden ajan ja omistusosuus on ollut vähintään 10 %
• osakkeet kuuluvat verovelvollisen käyttöomaisuuteen
• kyseessä ei ole asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö tai näihin rinnasteinen yhtiö

Yleisten edellytysten olemassaolon toteaminen sinänsä on yleensä varsin helppoa, eikä juuri aiheuta tulkinnallisuutta.

Aiemmin verovelvollisille eniten päänvaivaa tuotti toiminnallisen ja hallinnollisen yhteyden olemassaolon arviointi, joka osoitti osakkeiden käyttöomaisuusluonteen. Tästä on kuitenkin ehtinyt vuosien varrella muodostua varsin runsaasti oikeus- ja verotuskäytäntöä.

Hallinnollisen yhteyden muodostumiseksi on yleensä ollut riittävää, että esimerkiksi emoyhtiön osakas toimii tytäryhtiön hallituksessa. Toiminnallinen yhteys on yleensä syntynyt merkittävästä keskinäisestä liiketoiminnasta. Monessa tapauksessa tämä on toteutettu myymällä tytäryhtiölle erilaisia hallinto- tai konsulttipalveluja.

Uusien KHO:n tapausten valossa, pelkästään tämä ns. vanhan mallin mukainen hallinnollinen ja toiminnallinen yhteys ei välttämättä enää riitäkään verovapauden takaamiseksi. Sen sijaan korkein hallinto-oikeus painottaa, että enemmän merkitystä tulisi antaa sille, miten tytäryhtiöosakkeet ovat palvelleet emoyhtiön omaa liiketoimintaa.

Jäljempänä tarkastelemme sitä, miten uusin KHO:n ratkaisukäytäntö ja niissä esitetyt perusteet saattavat vaikuttaa etenkin perheomisteisten konsernimuotoisten yhtiöiden tytäryhtiöosakkeiden luovutuksiin. Verohallinnon käyttöomaisuusosakkeiden verokohtelua koskeva ohje on tällä hetkellä uusien tapausten johdosta päivitettävänä.

Miten uusin ratkaisukäytäntö vaikuttaa tytäryhtiöosakkeiden luovutuksiin jatkossa?

Yhteisöjen tulolähdejakoa muutettiin vuodesta 2020 alkaen, niin että henkilökohtaisen tulolähde poistui ja toi mukanaan uuden ”muun omaisuuden” omaisuuslajin. Tulolähdejaon poiston yhteydessä käyttöomaisuusosakkeiden verokohtelua koskevaan sääntelyyn ei tehty muutoksia. Tämä kuitenkin vaikuttaa nyt muuttuneen KHO:n ratkaisukäytännön ja perusteiden taustalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan jatkossa tehtäessä punnintaa katsotaanko luovutettavat osakkeet yhtiön käyttöomaisuudeksi, tulee harkinnassa ottaa huomioon etenkin seuraavia seikkoja sen sijaan, että tarkasteltaisiin vain hallinnollisen ja toiminnallisen yhteyden olemassaoloa:

• miten luovutettavat osakkeet ovat hyödyttäneet emoyhtiön omaa liiketoimintaa
• onko konsernirakenne vakiintunut ja onko muodostamisen taustalla riittävät liiketaloudelliset perusteet
• millaisia palveluita emoyhtiö myy tytäryhtiölle ja myydäänkö näitä palveluja myös ulkopuolisille
• onko konsernissa perheen ulkopuolisia omistajia tai emoyhtiössä perheomistajien lisäksi palveluita tuottamassa ulkopuolista työvoimaa
• millaista varallisuutta emoyhtiössä on ja kuinka suuren osan sisäiset palveluveloitukset muodostavat liikevaihdosta vs muut tuotot

Mikäli yrityksenne toimii konsernimuodossa, nähdäksemme seuraaviin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota, mikäli toiveena on, että tytäryhtiöosakkeet säilyttävän käyttöomaisuusluonteensa myös jatkossa:

• konsernirakenteen liiketaloudellisten perusteiden tunnistaminen
• konserniyhtiöiden välisten liiketoimien luonne ja määrittely
• emoyhtiön oman liiketoiminnan hahmottaminen

Etenkin perheomisteisten yhtiöiden kohdalla punnittavaksi tulee se, palveleeko konsernirakenne enemmin perheen tai suvun sijoitusten ja varallisuuden hallinnointia vai onko järjestelylle osoitettavissa liiketaloudellisia syitä.  Korkein hallinto-oikeus piti hyväksyttävinä liiketaloudellisina perusteina uusimmissa ratkaisuissaan esimerkiksi toiminnan johtamiseen, rahoitukseen tai riskien hallintaan ja strategiseen omistamiseen liittyviä syitä. Käyttöomaisuusosake tulkintaa tukee myös luovutettavien osakkeiden pitkä omistusaika, kokonaan omistettu tytäryhtiö sekä vakiintunut toimintamalli.  Nähdäksemme edellä mainittuja syitä on monesti löydettävissä myös perheomisteisista liiketoimintarakenteista, mutta haasteena voi olla se, ettei näitä välttämättä tunnisteta.

Sen sijaan taseen suhteessa suuri varsinaiseen elinkeinotoimintaan kuulumaton varallisuus, kuten erilaiset arvopaperisijoitukset, voivat viedä punnintaa toiseen suuntaan. Korkeimman hallinto-oikeuden perusteluista saa myös sellaisen vaikutelman, että mikäli emoyhtiön osakaskuntaan kuuluu ainoastaan saman perheen jäseniä ja emo- ja tytäryhtiön väliset liiketoimet perustuvat ainoastaan heidän työsuorituksiinsa, tällä ei ainakaan paranneta mahdollisuuksia katsoa tytäryhtiöosakkeita käyttöomaisuusosakkeiksi. Toisaalta, mikäli osakaskuntaan kuuluu myös perheen ulkopuolisia jäseniä tai mikäli palveluja tytäryhtiölle tuotetaan osakaskuntaan kuulumattoman työvoiman voimin, tämä voi jossain tilanteissa parantaa mahdollisuuksia.

Kokemuksemme mukaan perheyhtiöissä ulkopuolisen työvoiman käyttäminenkään ei kuitenkaan aina johda toivottuun lopputulokseen. KHO ei myöskään näissä uusissa ratkaisuissaan antanut painoarvoa osinkotulojen kertymiselle tytäryhtiöstä tai toimitusjohtajapalvelujen myymiselle, joilla ehkä tyypillisesti toiminnallista yhteyttä on pyritty lisäksi osoittamaan.

Varaudu hyvissä ajoin käyttöomaisuusosakkeiden mahdolliseen myyntiin 

Käyttöomaisuusosakkeiden myyntiin on viime vuosina liittynyt paljon epävarmuutta ja nähdäksemme nämä uudet tapaukset eivät myöskään varsinaisesti helpota meidän veroasiantuntijoiden työtä.

Konsernirakenteella liiketoimintaa harjoittavan perheyhtiön kannattaa tarvittaessa varautua liiketoimintamallin ja konsernin sisäisten liiketoimien sisällön päivittämiseen jo nyt, vaikka tytäryhtiöosakkeiden myynti ei olisikaan vielä näköpiirissä. Liiketoimintamallin muuttaminen hetki ennen myyntiä ei yleensä enää auta muuttamaan tulkintaa toiseksi.

 Mikäli yrityksessänne on tulevaisuudessa suunnitelmissa luopua varsinaisen liiketoiminnan harjoittamisesta myymällä tytäryhtiön osakkeet, kannattaa myynnin suunnittelu aloittaa hyvissä ajoin. Ennakkoratkaisun hakeminen etukäteen on jatkossakin hyvin suositeltavaa verokohtelun varmistamiseksi.