Naisjohtajien määrä Suomessa ei kasva

Teemme vuosittain kansainvälisen naisjohtajatutkimuksen Women in Business, jossa tutkitaan paitsi naisjohtajien määrää globaalisti, myös tarkastellaan erityiskysymyksiä – tänä vuonna yrityskulttuurin asettamia haasteita muodostaa moniäänisiä johtoryhmiä yrityksiin.

Tämän vuoden tutkimuksessa nousi esiin mielenkiintoinen muutos: naisjohtajien määrä liike-elämässä ei kasva Suomessa eikä globaalisti, mutta yhä useammassa yrityksessä on vähintään yksi naisjohtaja. Naisjohtajien määrä yritysten johtoryhmissä onkin pysynyt lähes samana jo vuosien ajan: noin neljännes yritysten johtoryhmien jäsenistä on naisia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että naisjohtajat jakautuvat laajempaan joukkoon yrityksiä. Vuonna 2016 66% yrityksistä oli vähintään yksi nainen johtoryhmässä, vuonna 2017 luku nousi 75%, joka on merkittävä nousu. Globaalisti naisjohtajien määrä kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa, joissa nuori yrityskulttuuri suosii monipuolisuutta johtoryhmissä. Kehittyneissä maissa perinteiset asenteet hidastavat muutosta ja naisjohtajien määrä ei kasva.

Suomessa naisjohtajien määrä on hieman alempi kuin Euro-alueen maissa keskimäärin, eikä muutosta ole tapahtunut juurikaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Sukupuolten työelämän tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä suomalaisyrityksissä kuitenkin on runsaasti verrattuna euroalueen yrityksiin. Suomalaisyritykset erottuvat myös perustelemalla lainsäädännön vaatimuksilla tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitään, siinä missä eurooppalaisyrityksissä keskimäärin tärkeämpiä perusteita ovat yrityksen arvot ja työnantajamielikuva. Suomalaisyritykset myös kokevat, että kyseessä on asia, joka on yhtä paljon yhteiskunnan ja yritysten itsensä ratkaistava.

Sääntely ei yksin riitä, tarvitaan kulttuurin muutos

Lukuisat tutkimukset kansainvälisesti osoittavat, että yritysten johtoryhmien monipuolisuus, esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan katsottuna, on merkittävä etu yritykselle. Monipuolisen johtoryhmän luotsaamat yritykset menestyvät paremmin kuin yksipuolisen johtoryhmän yritykset. Tämä tutkimustieto ei kuitenkaan ole riittänyt esimerkiksi tasapuolistamaan miesten ja naisten lukumääriä johtoryhmissä, eli lisäämään naisjohtajien määrää. Voidaankin sanoa, että vielä ei olla saavutettu aitoa monipuolisuutta.

Tämän vuoden Women in Business –tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisten sääntöjen ja toimintalinjausten vaikutusta naisjohtajien määrään. Globaalisti 81% yrityksistä on samapalkkasääntö, eli miehille ja naisille maksetaan samasta tehtävästä sama palkka. 71% yrityksissä on rekrytoinnissa syrjimisen kielto. Myös erilaiset lasten vanhempia tukevat säännöt ja linjaukset ovat voimassa yli puolessa yrityksistä globaalisti. Mielenkiintoista kuitenkin on, että naisjohtajien määrällä ei ole suoraa yhteyttä valtioiden ja yritysten tekemiin tasa-arvoa tukeviin linjauksiin, eikä voida nähdä minkään yksittäisen sääntelytoimen vaikuttavan olennaisesti naisjohtajien määrään.

Kysyttäessä syitä tasa-arvoisempien toimintalinjausten tekemiseen, tärkeimmät syyt olivat työnantajamielikuvan nostaminen ja yrityksen arvojen noudattaminen, ei niinkään aito usko liiketoimintaedusta. Tämä kertoo vahvasti siitä, että todellista edistystä tullaan saavuttamaan vasta, kun monipuolinen johtoryhmä nähdään yrityksen tärkeänä tavoitteena. Tarvitaan siis yrityskulttuurin muutosta.

Kaavio: Naisjohtajien määrä viimeksi kuluneina vuosina Suomessa.

Lisätietoja tutkimuksesta löydät täältä.