Tehokasta toimintaa?

Yritysverotuksen muutostarpeita pohtinut työryhmä jätti
mietintönsä helmikuussa 2017. Pelkistetysti mietinnön keskeiset
ehdotukset voi listaamattomien yritysten osalta tiivistää niin,
että osingon verotusta esitettiin kiristettäväksi tuntuvasti: niin
sanotun kevyesti verotetun osingon määrä pitäisi laskea 8
prosentista 4 prosenttiin nettovarallisuudesta ja veronalaisen
osingon määrä tulisi samalla nostaa 25 prosentista 40
prosenttiin. Lisäksi 150 000 euron raja poistettaisiin. Vastaavasti
ansiotulojen verotusta ehdotettiin ylimmissä tuloluokissa
laskettavaksi niin, että veronsaajan kannalta osingon verotuksen
kiristys ja ansiotulojen verotuksen kevennys kumoaisivat
toistensa vaikutuksen. Jotta asiat asettuvat oikeisiin
mittasuhteisiin on hyvä todeta, että esitetyllä merkittävällä
osinkoverotuksen kiristyksellä ansiotulojen verotus ei radikaalisti
laske. Ansiotulojen ja niistä kerättävien verojen määrä
kun on merkittävästi suurempi kuin listaamattomista yhtiöistä
jaettavien osinkojen.
Mietinnössä muutosta perusteltiin muun muassa pyrkimyksellä
veroneutraaliuteen. Työryhmä tavoittelee tilannetta, jossa
verotus ei voisi ohjata yrittäjää valitsemaan osingon tai palkan
välillä. Yksi taloudellisen sääntelyn keskeinen tavoite on
tehokkuus ja sääntelyn tehokkuutta mitataan usein sillä, kuinka
hyvin säädös kannustaa toivottuun toimintaan. Suomessa
vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että yrittämisen edellytyksiä
tulisi edistää. Verotuksessa olisi syytä olla myös yrittämiseen
kannustavia elementtejä, koska pk-yritysten merkitys on kansantaloudellemme
todella suuri.
Hallitus torppasi työryhmän osinkoverotusta koskevan osion
lähes välittömästi esityksen jälkeen. Hallitus siis asetti työryhmän,
työtä tehtiin ja kun esitys tuli valmiiksi, hallitus tyrmäsi
sen välittömästi. Tehokasta toimintaa.
Toinen tilintarkastajien näkökulmasta yhtä kiinnostava työryhmä
on jättämässä raporttinsa kuluvan huhtikuun loppuun
mennessä. Työryhmän tehtävänä on pohtia muun muassa
tilintarkastuksen kokorajoja. Pohjoismaissa tilintarkastuksen
rajat ovat alempana kuin EU-tasolla yleisesti. Tämä ei johdu
pelkästään historiasta tai byrokratiasta vaan pääasiassa
siitä, että Pohjoismaissa yritykset ovat pienempiä kuin muissa
EU-maissa.
Joka tapauksessa on todennäköistä, että tilintarkastuksen
rajat nousevat nykyisestä. Me Grant Thorntonilla uskomme,
että jatkossakin monet yritykset tilintarkastuksen kokorajoista
riippumatta tarvitsevat asiantuntijoiden neuvoja ja keskustelukumppania.
Tässä uutiskirjeessä kerrotaan tuoreen asiakastyytyväisyyskyselymme
tuloksista, jotka ovat monessa kohtaa
hyviä ja jopa erinomaisia. Tulevaisuudessa haluamme olla
vieläkin parempia, jotta pystymme vastaamaan asiakkaidemme
erilaisiin tarpeisiin: toimimme aktiivisemmin ja tiedotamme
toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista paremmin.
Olemme olleet mukana pk-sektorin yritysten kasvussa vuosien
ajan ja aiomme tehdä niin myös jatkossa.