Yritysverotuksessa merkittäviä muutoksia

Valtiovarainministeriö on tiedottanut lähettäneensä 22.3.2018 lausuntokierrokselle yhteisöjen verotuksen muutosesityksen. Muutosesitys koskee keskeisiltä osin yhteisöjen veronalaisen tulon laskentaa sekä elinkeinoverolain (EVL) soveltamisalan laajentamista kattamaan yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittamaa kiinteistöliiketoimintaa.

Tulolähteiden yhdistäminen yksinkertaistaa yhteisöjen verotettavan tulon laskentaa. Yhteisöjen tulolähdejaon ongelmaksi on koettu etenkin se, että yhden tulolähteen tappiollista tulosta ei voi vähentää toisen tulolähteen tulosta. Yhteisön yksi tulolähde voi tällöin olla tappiollinen samalla, kun toiseen tulolähteeseen syntyy verotettavaa tuloa. Tulolähdejakoon liittyy tulkintakysymyksiä ja oikeusriitoja. Yhteisöjen tulolähdejako on myös kansainvälisesti poikkeuksellinen järjestely, kuten luonnoksen kansainvälisen vertailun osiosta voi nähdä.

Esityksen mukaan yhteisöjen verotettavan tulon laskeminen tulee nykyistä yksinkertaisemmaksi, kun tuloksen erottelua kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi ei enää tarvitse tehdä. Samalla sekä yritysten että Verohallinnon hallinnollinen taakka vähenisi.

Esityksen arvioitu esittelyviikko on 23/2018, ja säädöksen odotetaan tulevan hyväksytyksi kesällä 2018. Tavoitteena on, että uusia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa.

Keskeisimmät muutokset

Yhteisöverotukseen pääsääntöisesti vain yksi tulolähde

• Muutosesityksen mukaan yhteisöillä ei olisi enää tuloverolain mukaan verotettavaa tulolähdettä, vaan verotettava tulo laskettaisiin elinkeinoverolain mukaan. Maatalous säilyisi kuitenkin nykyiseen tapaan erillisenä tulolähteenä, ja näin ollen yhteisön maatalouden tulos laskettaisiin maatilatalouden tuloverolain mukaan.
• Ehdotuksen mukaan yhteisöjen verotettava tulo määriteltäisiin nykyistä yksinkertaisemmin, kun tuloksen erottelua kahdeksi erilliseksi verotettavan tulon laskelmaksi ei enää tarvitse tehdä. Myös kaikki yhteisön tulonhankkimismenot ja vähennyskelpoiset korkomenot olisivat vähennettävissä elinkeinotulolähteen tuloista.
• Esityksen mukaan muutos rajataan koskemaan muun muassa osakeyhtiöitä ja osuuskuntia. Näin ollen asunto-osakeyhtiöiden, keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden sekä esimerkiksi yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksessa tulolähdejako ei muuttuisi. Tulolähteiden yhdistäminen ei niin ikään koskisi luonnollisia henkilöitä eikä avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä.

Elinkeinotulolähteeseen lisättäisiin uusi omaisuuslaji

• Ehdotuksen mukaan yhteisöjen elinkeinotulolähteeseen lisättäisiin myös uusi muun omaisuuden omaisuuslaji. Muuksi omaisuudeksi katsotaan esimerkiksi hyödykkeet, joita yhteisö ei käytä tulonhankkimiseen, kuten osakkaan yksityiskäytössä oleva omaisuus.
• Kaikki muuhun omaisuuteen liittyvät juoksevat tulonhankkimismenot olisivat yhteisöjen verotuksessa vähennettävissä kaikista elinkeinotulolähteen tuloista, laajentaen vähennyskelpoisuutta nykyisestä.
• Luovutustappioiden vähennyskelpoisuutta sen sijaan rajoitettaisiin. Muun omaisuuden luovutuksesta syntyneiden tappioiden vähentämistä rajoitettaisiin elinkeinotulolähteessä osakkeiden, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuuksien ja kiinteistöomaisuuden osalta. Nämä luovutuksesta syntyneet tappiot saataisiin vähentää muuhun omaisuuteen kuuluvien osakkeiden, yhtiöosuuksien tai kiinteistöjen luovutuksesta syntyneistä voitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna.

Elinkeinotoiminnan käsitteen laajentaminen

• Elinkeinotoimintaa olisi jatkossa myös yhteisöjen ja elinkeinoyhtymien harjoittama kiinteistöliiketoiminta, jolla tarkoitetaan laajamittaista kiinteistönvuokrausta.
• Vaikka yleishyödyllisen yhteisen tai julkisyhteisön harjoittama vuokraustoiminta olisi laajaa, ei sitä pidettäisi kiinteistöliiketoimintana, jos vuokraus on yhteisön yleishyödyllistä toimintaa.
• Yksityishenkilöiden harjoittamaan vuokraustoimintaan esitys ei tuo muutoksia.

Esityksen vaikutukset

Verotettavan tulon laskenta yksinkertaistuisi yhteisöille, joilla on nykyisen lainsäädännön mukaisesti useampi kuin yksi tulolähde, sillä kaksinkertaisen verolaskelman laatimisen tarve poistuisi. Tämä myös yksinkertaistaisi aikaisempien tappioiden vähentämistä, voittojen ja tappioiden kertyessä yhdestä tulolähteestä. Yllämainitut luovutustappiot uudesta ”muun omaisuuden” omaisuuslajista voitaisiin kuitenkin vähentää vain vastaavan omaisuuslajin pääomatuloista.

Uudistuksen myötä konserniavustusten käyttöala laajenisi kattamaan kaikki yhtiöt, erityisesti kiinteistöliiketoimintaa harjoittavat yhtiöt sekä holding-yhtiöt. Myös korkovähennysrajoitukset tulisivat koskemaan aikaisemmin TVL-tulolähteellä operoineita yhtiöitä.

Muiden yhteisöjen, kuten säätiöiden ja avoimien yhtiöiden, tulolähdejakoon uudistus ei tulisi vaikuttamaan. Uudistuksen myötä kuitenkin esimerkiksi säätiöiden kiinteistöliiketoiminta voitaisiin jatkossa luokitella elinkeinotoimintana verotettavaksi. Erityisesti tämä voisi tulevaisuudessa vaikuttaa vuokratulojen, joita nykyisin kohdellaan verovapaana yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tulona, verotukseen.

Esitys on lähtökohtaisesti erittäin positiivinen käytännön askel useita vuosia käytyyn keskusteluun EVL/TVL-lähteiden poistamisesta, nähtäväksi jää miten esityksessä kuvatut kiinteistötoiminta ja arvopaperikauppa saadaan osaksi kokonaisuutta ilman, että käytännössä pääosa nykyisistä jaottelun ongelmakohdista jäisi voimaan edelleen.