Euroopassa pelätään brexitin vaikutuksia talouteen

Eurooppalaisten yrityspäättäjien usko talouden tulevaisuuteen on pysynyt vahvana huolimatta monista uhkakuvista, kertoo Grant Thorntonin Eurooppaan keskittyvä Future of Europe -tutkimus. Ison-Britannian mahdollisen EU-eron, nk. brexitin, uhka talouden tulevaisuudelle koetaan suureksi etenkin Britannian kauppakumppanien keskuudessa. Suomalaisten ja Baltian alueen yritysjohtajien keskuudessa eurokriittisyys puolestaan on merkittävän suurta.

Vain muutaman viikon päässä olevan Ison-Britannian euroäänestyksen alla monet tahot, kuten IMF, OECD ja Britannian keskuspankki, ovat varoittaneet EU:sta eroamisen vaaroista Britannian taloudelle. Grant Thorntonin Future of Europe –tutkimus puolestaan luo nyt katsauksen eurooppalaisten yritysjohtajien näkemyksiin ja odotuksiin tulevasta. Kuva on optimistinen: eurooppalaisten yritysjohtajien optimistista tulevaisuudenuskoa kuvaava luku (31) on tutkimuksessa korkeampi kuin globaali keskiarvo (26).

Optimistista yleiskuvaa kuitenkin synkentää brexitin pelko: 79% yhteisvaluutta-alueen yrityspäättäjistä pitää Britannian EU-eron vaikutuksia negatiivisina. Läheisten kauppakumppanimaiden yritysjohtajat ovat vielä tätäkin huolestuneempia: Saksassa 89% yritysjohtajista pitää mahdollisen eron seurauksia negatiivisina, Irlannissa jopa 96%. Ison-Britannian yrityspäättäjistä 68% uskoo mahdollisen eron seurausten olevan negatiivisia.

–On olemassa vaara, että Ison-Britannian mahdollinen eroaminen EU:sta vaikuttaa negatiivisesti yleiseen talouskehitykseen ja –luottamukseen Euroopassa. Samaan aikaan Britannian kansanäänestyksen kanssa meillä on Euroopassa myös muita uhkakuvia ja hidas talouskehitys, joten Britannian ja eurooppalaisten maiden välisiin kauppasuhteisiin ei haluttaisi häiriöitä, kommentoi tutkimustuloksia Suomen Grant Thorntonin hallituksen puheenjohtaja Joakim Rehn.

Hidas kasvu ja työttömyys pakolaiskriisiä ja deflaatiota pahempia uhkia

Tutkimustuloksissa eurooppalaiset yritysjohtajat pitivät suurimpana uhkana hidasta talouskasvua (25% vastaajista nimesi suurimmaksi uhaksi). Seuraavaksi suurin uhka on työttömyys (19%). Runsaasti keskustelua herättänyt pakolaiskriisi koettiin varsin pieneksi uhaksi taloudelle (10%), eikä deflaatiokaan ole noussut merkittäviksi uhkakuvaksi (13%) eurooppalaisille yritysjohtajille.

Kansallismielisten liikkeiden nousua pidettiin myös verrattain vähäisenä uhkakuvana (11,6%). Euromaiden yhteistä keskiarvoa merkittävästi pienemmäksi kansallismielisten liikkeiden uhka koettiin Suomessa (6%) ja Baltiassa (Viro 2%, Latvia 6%, Liettua 4%).

Suomalaiset ja Baltian yritysjohtajat eurokriittisimpiä

Tutkimuksessa tutkittiin talousoptimismin ja uhkakuvien lisäksi yritysjohtajien suhtautumista EU:iin ja yhteisvaluutta euroon. Yhteisvaluuttamaista Baltian maat ja Suomi erottuvat selvästi muita eurokriittisempinä.

Euroalueesta eroamista kannattavia tai kannassaan epävarmoja yritysjohtajia oli euroalueen maissa keskimäärin 4,4% ja eurossa pysymistä kannatti 95,5%. Suomessa ja Virossa kuitenkin 22% kannatti eroa tai oli epävarma ja Latviassa jopa 30%. Eurossa pysymistä puolestaan kannatettiin vahvimmin Saksassa (100%) ja Irlannissa (98%).

EU:n integraatiokehityksen jatkamista vastusti Suomessa jopa 56% yritysjohtajista. Seuraavaksi suurinta vastustus oli Irlannissa (30%), Latviassa (26%) ja Ranskassa (17,3). Integraatiokehityksen jatkamisen kannatus oli vahvinta Alankomaissa, jossa integraation jatkamisen vastustajia oli vain 2% vastanneista, sekä Saksassa ja Italiassa (4%).

–Tutkimuksen tulosten valossa Suomi ja Baltia muodostavat oman alueensa euromaista erityisesti yhteisvaluuttaan liittyvissä kysymyksissä, vaikka eroja esimerkiksi talouden uhkakuvissa onkin, Rehn sanoo.