Naisjohtajien määrä Suomessa ei kasva, mutta naisjohtajia yhä useammassa yrityksessä

Naisjohtajien määrä liike-elämässä ei kasva Suomessa eikä globaalisti, mutta yhä useammassa yrityksessä on vähintään yksi naisjohtaja, kertoo Grant Thorntonin vuosittainen Women in Business –tutkimus. Kehittyvissä talouksissa naisjohtajien määrä kasvaa, mutta kehittyneissä maissa tilanne on varsin muuttumaton. Monipuolisuus johtoryhmissä on tutkitusti vahvuus liiketoiminnassa, mutta sääntelyllä sitä ei voida lisätä, vaan tarvitaan liiketoimintajohdon päätöksiä ja päätöksenteon kulttuurin muutosta.

Naisjohtajien määrä yritysten johtoryhmissä on pysynyt lähes samana jo vuosien ajan: noin neljännes yritysten johtoryhmien jäsenistä on naisia. Women in Business –tutkimus kertoo kuitenkin mielenkiintoisen uutisen siitä, että yhä useammassa yrityksessä on vähintään yksi naisjohtaja.

Globaalisti naisjohtajien määrä kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa, joissa nuori yrityskulttuuri suosii monipuolisuutta johtoryhmissä. Kehittyneissä maissa perinteiset asenteet hidastavat muutosta ja naisjohtajien määrä ei kasva. Globaali ilmiö on naisjohtajien mukanaolo yhä useammassa yrityksessä ja reipasta nousua on vuoden takaiseen verrattuna kaikilla mantereilla.

–Käytännössä tämä tarkoittaa, että naisjohtajat jakautuvat laajempaan joukkoon yrityksiä. Vuonna 2016 66% yrityksistä oli vähintään yksi nainen johtoryhmässä, vuonna 2017 luku nousi 75%, joka on merkittävä nousu. Varjopuolena on, että naisjohtajien määrä ei kuitenkaan kasva. Tämä kertoo ehkä siitä, että kiintiöillä ja yleisellä paineella monipuolistaa yrityksien johtoryhmiä saavutetaan jotain, mutta varsinaisesta kehityksestä ei ole kyse, sanoo Grant Thornton Finlandin partneri Camilla Viherlaakso.

Suomessa naisjohtajien määrä on hieman alempi kuin Euro-alueen maissa keskimäärin, eikä muutosta ole tapahtunut juurikaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Sukupuolten työelämän tasa-arvoa edistäviä käytäntöjä suomalaisyrityksissä kuitenkin on runsaasti verrattuna euroalueen yrityksiin. Suomalaisyritykset erottuvat myös perustelemalla lainsäädännön vaatimuksilla tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitään, siinä missä eurooppalaisyrityksissä keskimäärin tärkeämpiä perusteita ovat yrityksen arvot ja työnantajamielikuva. Suomalaisyritykset myös kokevat, että kyseessä on asia, joka on yhtä paljon yhteiskunnan ja yritysten itsensä ratkaistava.

Sääntely ei yksin riitä, tarvitaan kulttuurin muutos

Lukuisat tutkimukset kansainvälisesti osoittavat, että yritysten johtoryhmien monipuolisuus, esimerkiksi iän ja sukupuolen mukaan katsottuna, on merkittävä etu yritykselle. Monipuolisen johtoryhmän luotsaamat yritykset menestyvät paremmin kuin yksipuolisen johtoryhmän yritykset. Tämä tutkimustieto ei kuitenkaan ole riittänyt esimerkiksi tasapuolistamaan miesten ja naisten lukumääriä johtoryhmissä, eli lisäämään naisjohtajien määrää. Voidaankin sanoa, että vielä ei olla saavutettu aitoa monipuolisuutta.

Women in Business –tutkimuksessa tarkastellaan erilaisten sääntöjen ja toimintalinjausten vaikutusta naisjohtajien määrään. Globaalisti 81% yrityksistä on samapalkkasääntö, eli miehille ja naisille maksetaan samasta tehtävästä sama palkka. 71 % yrityksissä on rekrytoinnissa syrjimisen kielto. Myös erilaiset lasten vanhempia tukevat säännöt ja linjaukset ovat voimassa yli puolessa yrityksistä globaalisti. Mielenkiintoista kuitenkin on, että naisjohtajien määrällä ei ole suoraa yhteyttä valtioiden ja yritysten tekemiin tasa-arvoa tukeviin linjauksiin, eikä voida nähdä minkään yksittäisen sääntelytoimen vaikuttavan olennaisesti naisjohtajien määrään.

–Kysyttäessä syitä tasa-arvoisempien toimintalinjausten tekemiseen, tärkeimmät syyt olivat työnantajamielikuvan nostaminen ja yrityksen arvojen noudattaminen, ei niinkään aito usko liiketoimintaedusta. Tämä kertoo vahvasti siitä, että todellista edistystä tullaan saavuttamaan vasta, kun monipuolinen johtoryhmä nähdään yrityksen tärkeänä tavoitteena. Tämä vaatii kulttuurin muutosta yritysjohdossa, Viherlaakso sanoo.

Lisätietoja:

Camilla Viherlaakso, partner, 040 578 2926, camilla.viherlaakso@fi.gt.com

Grant Thornton -raportti (IBR) on kansainvälinen tutkimus, jossa selvitetään vuosittain yli 10 000 yrityksen näkemyksiä ja odotuksia 36 maasta. Tutkimuksessa hyödynnetään useimpien eurooppalaisten osallistujien trenditietoja 25 vuoden ajalta ja Euroopan ulkopuolisissa talouksissa yli 10 vuoden ajalta. IBR-tutkimukseen osallistuvat sekä pörssiyhtiöt että yksityisomistuksessa olevat yhtiöt. Tutkimusta varten haastateltiin 2500 toimitusjohtajaa, hallitusten puheenjohtajaa ja muuta johtotason henkilöä kaikilta teollisuudenaloilta. Kysely toteutettiin heinä-joulukuussa 2017.

Grant Thornton Finland on noin 80 asiantuntijan KHT-yhteisö, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero-, yritysjärjestely- ja muita asiantuntijapalveluita. Toimistot sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Salossa ja Porissa.