Future of Europe 2018

Euroopassa taloustunnelmat katossa – Suomessa kaikkein optimistisimpia

Joakim Rehn Joakim Rehn

Vuotuinen Future of Europe -tutkimuksemme luotaa eurooppalaisten yritysten tulevaisuudennäkymiin ja talouskasvuodotuksiin vaikuttavia seikkoja. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen taloustunnelmista päätellen Euroopassa eletään nyt talousoptimismin huippuvuotta Suomi etunenässä.

Tämän vuoden tutkimuksesta käy ilmi, että talousoptimismi on ennätyslukemissa Euroopassa. Tarkkaan ottaen usko myönteiseen talouskehitykseen ei ole koskaan ollut yhtä vahvaa tutkimustemme 15-vuotisen historian aikana. Huomattavaa on myös se, että optimismi ei rajoitu pelkästään niin sanottuihin vahvoihin talousmaihin vaan ulottuu myös taloustaantumasta kärsineeseen Etelä-Eurooppaan. Suomi ja Pohjoismaat nousevat tutkimuksessa esiin kiinnostavana kokonaisuutena, jossa maantieteellinen ulottuvuus ei riitä selittämään Pohjolan maailmanlaajuista taloudellista menestystä ja huippuluokan tuloksia kilpailukyvyssä.

Yleiseurooppalaisesta näkökulmasta tutkimuksestamme kävi myös ilmi, että lähestyvää brexitiä ei enää pidetä ylitsepääsemättömänä uhkana; populismin ja kansallismielisten ääriliikkeiden nousu herättää selvästi enemmän huolta. Talousoptimismi ja poliittinen optimismi näyttävät kuitenkin kulkevan käsi kädessä: EU:n integraation syventäminen nauttii edelleen vahvaa kannatusta ja Euroopassa uskotaan nyt vahvasti siihen, että vaikeuksien kautta päästään lopulta voittoon.

Suomi pohjoismaisen optimismin aallonharjalla

Tutkimustulostemme valossa Suomi porskuttaa taloususkon huipulla: 54 prosenttia yritysjohtajista uskoo tulojensa kasvavan ja 32 prosenttia aikoo lisätä vientiään kuluvan vuoden aikana. Ruotsissa luvut ovat pitkälti samansuuntaisia eli nousujohteisia, samoin muissa Pohjoismaissa. Optimismiin on ainakin ensi silmäyksellä myös realistisia syitä: BKT:n terve kasvu (Suomessa ja Ruotsissa n. 2,5 prosenttia, mikä on yli euroalueen keskiarvon) ja toisaalta pohjoismainen yhteistyö, jonka avulla yritykset tukevat toinen toistaan. Näyttää siltä, että Pohjolassa yritysten keskinäinen kilpailu on positiivista eli kannustaa hakemaan kilpailuetua vertaisten joukossa, mutta myös synergiaetuja osataan hakea niin, että kaikki osapuolet hyötyvät. Yhteen hiileen puhaltaminen valaa uskoa tulevaisuuteen.

Yhteistyö Suomen ja Pohjoismaiden menestyksen salaisuus

Pohjoismainen yhteistyö ei vaikuta myönteisesti ainoastaan talousasenteisiin vaan tuottaa myös konkreettisella tasolla tuloksia, joista kertoo Pohjoismaiden kilpailukyky, joka on niiden taloudelliseen painoarvoon nähden maailmanlaajuisesta näkökulmastakin tarkasteltuna erittäin vahva.

Pohjoismaisen yhteistyön juuret ovat pitkällä keskinäisen kaupankäynnin perinteessä. Yhteistyötä ei kuitenkaan nykypäivänä käydä pelkästään maantieteellisistä syistä tai vain tavan vuoksi, vaan sitä halutaan todella aktiivisesti edistää ja kehittää. Yhteistyön dynamiikka perustuu nimenomaan yhteiseen tahtotilaan, jossa uusia kumppanuuksia ja yhteistyön muotoja etsitään ja syntyy kaiken aikaa, muun muassa teknologian ja T&K-toiminnan aloilla. Suomessa Nokia-ihmeen mutta myös sen alamäen ansioksi voidaan lukea pitkälti se, että Suomen yrittäjämaisemaan on syntynyt paljon erilaisia toimijoita.

Investoinnit optimismin aisaparina

Pohjoismainen optimismi on kiistatta kantavalla pohjalla ja liiketoimintaympäristö suorastaan kadehdittavan suotuisa. Menestyminen tulevaisuudessa edellyttää kuitenkin investointeja. Tutkimuksemme mukaan suomalaisyrityksistä 18 prosenttia aikoo investoida lisää tutkimukseen ja kehittämiseen. Suunnitelmissa investoida tehdaslaitoksiin ja koneisiin on kuitenkin tapahtunut 12 prosenttiyksikön lasku. Vastaavasti Ruotsissa vain 5 prosenttia yrityksistä aikoo investoida T&K:hon ja 24 uusiin rakennuksiin. Nähtäväksi jää, riittävätkö tämänsuuruiset investoinnit lunastamaan positiiviset odotukset. Ainakaan niiden määrän ei tulisi laskea.

Report Future of Europe 2018 Lataa tästä