Future of Europe 2018

Euroopassa mitataan nyt taloususkon ennätyslukemia

Joakim Rehn Joakim Rehn

Euroopassa mitataan nyt taloususkon ennätyslukemia: talous porskuttaa ja vaikeuksista selvitään

Vuotuisen Future of Europe -tutkimuksemme mukaan Euroopassa eletään nyt talousoptimismin huippukautta. Vuoden 2018 tulokset lyövät laudalta kaikki aikaisemmat, yli vuosikymmenen taakse ulottuvien tutkimustemme tulokset: jopa 60 prosenttia EU:n talousjohtajista pitää talousnäkymiä myönteisinä ja 57 prosenttia uskoo yritysten tulojen kasvavan seuraavan vuoden aikana. Edes brexit ei enää hälvennä myönteisiä talousnäkymiä.

Tutkimuksemme valossa näyttää nyt vihdoin siltä, että Euroopan taloudessa on käännetty uusi puhdas sivu ja harpattu aimo askel eteenpäin: taloustaantuman synkistä vesistä ja jälkimainingeista on päästy lopultakin kuiville, ja katse on nyt kääntynyt eteenpäin ja ylöspäin. Tätä käsitystä tukee erityisesti se, että optimistisia ollaan Saksan ja Alankomaiden kaltaisten vahvojen talousmaiden lisäksi myös niissä Euroopan maissa, joita taloustaantuma on koetellut ankarimmin: Espanjassa talouden tulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on kasvanut 17 ja Italiassa 6 prosenttiyksiköllä, ja jopa Kreikassa talouteen suhtaudutaan luottavaisesti ensi kertaa kolmeen vuoteen. Pohjoismaat erottuvat joukosta mielenkiintoisena kokonaisuutena, jossa talousko on maailmanlaajuisestikin korkean kilpailukyvyn ja BKT:n suotuisan kehityksen vuoksi syystäkin korkealla.

Tutkimustuloksista on syytä nostaa esiin myös Ranska, jossa presidentti Emmanuel Macronin valtaannousu ja tämän toteuttamat yrityksille suotuisat talousuudistukset ovat saaneet aikaan Macron-efektiksikin kutsutun ilmiön, jonka myötä talouskehitykseen positiivisesti suhtautuvien yritysjohtajien määrä on lähes nelinkertaistunut (17 prosentista 75 prosenttiin) vuoden 2017 alusta. 

Iso-Britannia lähtee, mutta EU jää

Brexitin toteutuminen nähtiin vielä hetki sitten Euroopan unionin liitoksia pahiten natisuttavana voimana. Siksi monille saattaakin tulla yllätyksenä, kuten tutkimustuloksistamme käy ilmi, että vauhdilla lähestyvään brexitiin suhtaudutaan yritysjohtajien keskuudessa nyt hyvinkin pragmaattisesti ja ratkaisukeskeisesti: brexit tuo väistämättä mukanaan muutoksia, mutta se ei suinkaan merkitse EU:n loppua vaan ehkä jopa uusia mahdollisuuksia.

Euroalueen yritysjohtajista lähes puolet pitää kahden nopeuden EU-jäsenyysmallia todennäköisenä brexitin jälkeisenä kehityssuuntana, noin neljäsosa uskoo, että brexitillä ei tule olemaan minkäänlaista vaikutusta EU:n jäsenyysmalliin ja vain 5 prosenttia pitää todennäköisenä, että brexit johtaa EU:n hajoamiseen. Myös Britannian yritysjohtajien näkemykset brexitin vaikutuksista ovat pitkälti yhdenmukaisia, eikä brexitiä sielläkään pidetä enää merkittävänä kasvun esteenä.

Äärinationalismin nousu integraation syventämisen ja talousvakauden uhkana

EU:n taloudellisen integraation syventäminen nauttii edelleen euroalueen yritysjohtajien vahvaa suosiota: 65 prosenttia kannattaa taloudellisen integraation syventämistä. Euroalueen ulkopuolelta etenkin Puola erottuu taloudellisen integraation syventämisen esitaistelijana: jopa 82 prosenttia yritysjohtajista kannattaa sitä. Suosiota selittänee se, että Puola, jossa BKT:n ennustetaan kasvavan tukevasti 4,5 prosenttia ensi vuoden aikana, on nousemassa tärkeäksi eurooppalaisen yrittäjäyhteisön vaikuttajajäseneksi, jolle integraation syventämisestä olisi erityisen paljon hyötyä.

Taloudellisen yhdentymisen rinnalla Presidentti Macroninkin vahvasti ajama EU:n poliittinen yhdentyminen jää selvästi alakynteen: vain 35 prosenttia yritysjohtajista kannattaa sitä. Poikkeuksen tässä suuntauksessa tekee selvästi Saksa, jossa yli puolet yritysjohtajista on poliittisen integraation syventämisen kannalla.

Mitä EU:n talousjohtajat sitten pitävät EU:n talousvakauden merkittävimpänä uhkana brexitin ja matalien kasvulukujen väistyttyä taka-alalle? Tähän kysymykseen viidesosa tutkimukseemme osallistuneista yritysjohtajista antoi vastaukseksi kansallismielisten ääriliikkeiden nousun ja populismin. Pelkona on, että tällaisten ilmiöiden voimistuminen johtaisi paitsi nurkkakuntaisen ja ahdasmielisen asenneilmapiirin voimistumiseen myös poliittisiin päätöksiin, jotka konkreettisesti vaikeuttaisivat rajat ylittävää kauppaa ja hankaloittaisivat koulutetun työvoiman saatavuutta.

Uhka on realistinen, siksi onkin tärkeää, että yritykset varautuisivat tulevaisuuteen laatimalla erilaisia (uhka)skenaarioita tulevien vuosien varalle, jotta ne voivat paitsi torjua uhkia myös luovia joustavasti eteenpäin taloudellisissa, sosiaalisissa ja teknologisissa muutoksissa. Kasvuhan kulkee tunnetusti sykleissä, siksi yritysten olisi nykyisessä vakaassa taloustilanteessa syytä investoida tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin.

Tutustu tutkimustuloksiin tästä [ 257 kb ]

Report Future of Europe 2018 Lataa tästä